Hallintolaki velvoittaa viranomaisia käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Joissain tilanteissa se tarkoittaa viestimistä myös selkokielellä, joka on selkeää yleiskieltä helpompi kielimuoto. Syynä selkokielen tarpeeseen voi olla esimerkiksi kehitysvamma, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli.
Selkomateriaalin tunnistaa selkotunnuksesta
Suomen- ja ruotsinkielisille selkomateriaaleille voi hakea maksutonta selkotunnusta. Selkotunnus on S-kirjaimen muotoinen nuoli, joka auttaa löytämään ja tunnistamaan selkokieliset sisällöt esimerkiksi viranomaisen verkkosivulta. Selkotunnus on myös merkki siitä, että selkokielen asiantuntija on arvioinut, että materiaalin kieli, ulkoasu ja kuvat noudattavat selkokielen periaatteita.
Jos kyse on selkosuomesta, tunnusta haetaan Selkokeskuksesta. Ruotsinkielisille materiaaleille tunnuksen myöntää LL-Center. Suomen selkotunnus on kansainvälisestikin poikkeuksellinen, sillä vastaavaa valtakunnallista tunnusjärjestelmää ei muissa maissa ole.
Vantaa on julkaissut selkokielen linjaukset
Julkishallinnon selkokielinen viestintä on kasvussa, mutta tarjonta on vielä hajanaista. Kuntakentällä esimerkkiä suunnitelmallisesta selkoviestinnästä näyttää Vantaan kaupunki. Vuonna 2023 kaupungin johtoryhmä päätti, että selkokieli on yksi Vantaan viestintäkielistä. Tavoitteena on, että kaupunki käyttää viestinnässään selkeää suomen ja ruotsin kieltä sekä julkaisee olennaisimmat sisällöt selkokielellä.
Keväällä 2026 Vantaa julkaisi selkokielen linjaukset, joissa määritellään, missä tilanteissa ja millä tavoin selkokieltä käytetään kaupungin eri palveluissa ja viestintäkanavissa. Verkkosivujen lisäksi selkokieltä käytetään tarpeen ja kohderyhmän mukaan painotuotteissa, ilmoituksissa, julisteissa, sosiaalisen median kampanjoissa sekä Vantaan asukaslehdessä. Selkokielen linjausten toteutumista arvioidaan vuosittain. Arvioinnissa käytetään mittareina muun muassa selkokielisten sisältöjen määrää ja käyttäjäpalautetta.
Selkokielen kehittämistä ja koulutusta Vantaalla koordinoi konsernijohto ja elinvoima -yksikkö. Jokainen toimiala vastaa kuitenkin omista selkokielisistä sisällöistään: mitä selkokielellä tehdään, kenen vastuulla selkomateriaali on ja onko kaikilla riittävää selko-osaamista. Kaupunki on järjestänyt työntekijöilleen koulutusta kirjoitetusta ja puhutusta selkokielestä. Selkokieliset sisällöt kirjoitetaan itse, ja apuna voi käyttää tekoälyä. Viestijä kuitenkin tarkistaa selkokielen oikeellisuuden ja täydentää tekstiä muun muassa avaamalla käsitteitä.
Selkokielen tutkija, osallistu termitalkoisiin!
Selkokieltä on kehitetty Suomessa vuosikymmeniä käytännön tarpeisiin, mutta selkokielen tutkimus on käynnistynyt vasta viime vuosina. Tutkijoiden tukena on Tieteen termipankki, johon on kerätty eri alojen tieteellistä sanastoa määritteineen. Uutena osiona termipankkiin on lisätty selkokielen tutkimus. Sitä täydennetään termitalkoilla, joihin voivat osallistua kaikki selkokielen tutkijat.
Tieteen termipankki kokoaa yhteen verkkopalveluun eri tieteenalojen ajantasaisen termistön avoimesti kaikkien saataville. Sisällöstä vastaavat eri tieteenaloja edustavat asiantuntijaryhmät. Selkokielen asiantuntijaryhmästä vastaa Selkokeskuksen johtaja Leealaura Leskelä. Tieteen termipankki on valtakunnallinen hanke, jota koordinoi Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.
Teksti: Henna Kara
Vantaan selkoviestintää koskevaan osuuteen asiantuntija-apua antoi selkokielestä vastaava viestintäsuunnittelija Ann-Mari Berlin Vantaan kaupungilta.
