Siirry sisältöön

virkakieli

Anita Lehikoisen virkakielikolumni

”Paljolta hämmennykseltä olisi voitu välttyä, jos olisin puhunut asioista niiden oikeilla nimillä.”

Anita Lehikoinen. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Reeta Tolonen

Viestintäsuunnittelija Reeta Tolonen on työskennellyt Verohallinnossa noin viisitoista vuotta. Lähes kaikki Reetan työtehtävät liittyvät tavalla tai toisella kieleen. Hän on nyt ajankohtainen kielihenkilö, sillä Verohallinto osallistuu virkakielikampanjaan yhtenä pilottivirastona.

Omakuva: Reeta Tolonen.

Hyvään virkakieleen!

Virkakielikampanjasta.

Kielikäsitykset hyvän virkakielen esteenä

Kieli käsitetään muusta toiminnasta irralliseksi kuriositeetiksi, jolle annetaan puheissa hiukan aikaa ja teksteissä pikkuisen tilaa.

Minä allekirjoittanut

Epäselvyyksien välttämiseksi allekirjoittanut-ilmauksen sijasta on hyvä käyttää tilanteen mukaan mieluummin 1. persoonan pronominia, verbin persoonapäätettä tai omistusliitettä.

Affektiivisuutta voi joskus olla vaikea määritellä

Affektiivisuudella voidaan tarkoittaa esimerkiksi ironista, ylimielistä, tunteellista, innostunutta tai epäilevää asennetta osoittavaa ilmaisua.

Toimintaa hyvän virkakielen puolesta

Hyvän virkakielen toimintaohjelma on valmistunut.

Hyvä virkakieli helpottaa elämää

Hyvän virkakielen toimintaohjelman punaisena lankana on se, että toimintatapojen muutoksella ja yhteistyöllä voidaan saada hyviä tuloksia ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa.

Nimenmuutoksia valtionhallinnossa – suomeksi ja ruotsiksi

Julkisten palvelujen nimeämisessä olisi pyrittävä lyhyeen, ymmärrettävään sisältöön.

Tietojärjestelmät vaikuttavat virkakieleen

Tietojärjestelmät ja kirjoittaminen -seminaarissa monipuolista kieliasiaa.

Seminaarin yleisöä. Kuva: Arja Terho.