Kotuksen kieliaineistoissa murteilla on iso merkitys. Murresanaston pariin pääsee helposti verkossa julkaistavan Suomen murteiden sanakirjan avulla, mutta se ei ole suinkaan ainoa keino tutustua kielen variaatioon.
Sanakirjaa tuotetaan kirjallisista Suomen murteiden sana-arkiston aineistoista, mutta koska kyse on puhutuista kielimuodoista, on aineistoja tietenkin saatavilla myös erilaisina nauhoitteina. Suomen kielen nauhoitearkistomme aineistoista suurin osa on tuotettu ensisijaisena päämääränään murteentallennus tutkimusaineistoiksi. Vaikka ensisijainen päämäärä onkin ollut kielen alueellisessa variaatiossa, on huomionarvoista että nauhoitteet tarjoavat kiinnostavaa historiatietoa, aikamatkan menneeseen – ja monille myös mahdollisuuden kuulla menneiden sukulaisten ääntä. Merkittävyytensä vuoksi Nauhoitearkisto on lisätty Unescon Maailman muisti -ohjelman kansalliseen rekisteriin.
Murrenauhoitteista on tehty myös jatkojalosteita, ja niitä on saatavilla laajasti ja avoimesti Kotuksen verkkosivuilla ja muissa verkkopalveluissa kuten Kielipankissa. Ei sovi unohtaa kirjallisuutta, jonka tuottamisessa nauhoitteet ovat olleet avainasemassa.
Tässä kirjoituksessa esitellään lyhyesti erilaisia äänitejulkaisusarjojamme, joita on tällä hetkellä saatavilla kuusi kappaletta. Ääninäytteet on käytettävissä verkkosivuillamme suoratoistoupotuksina, joten niiden käyttö on helppoa. Sivut soveltuvatkin hyvin esimerkiksi oppimateriaalikäyttöön.
Suomen kielen näytteitä
Kotimaisten kielten keskus julkaisi vuosien 1978–2000 välillä yhteensä 50 kirjasta Suomen kielen näytteitä -sarjaa (SKN). SKN on laaja valikoima pääsääntöisesti Nauhoitearkiston äänitteistä tuotettuja litteraatioita. Yhdessä kirjasessa on luettavissa noin kahden tunnin verran litteraatteja yhden pitäjän nauhoitteista. Pitäjät edustavat kattavasti eri murrealueita.
Murreäänitteitä-sivustolla on julkaistu jokaisesta SKN-sarjan kirjasesta noin viiden minuutin mittainen ääninäyte ja sen pohjalta tehty litteraatti. Sarjassa julkaistujen litteraattien ja näytteiden ohessa on julkaistu myös 10 muun pitäjän näytteet.
SKN:ssä, kuten muissakin kokoelmissa, on hyödynnetty aineistoja myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Terho Itkosen haastattelussa Niittahon Jussi eli Johannes Johansson-Oinonen kertoo muun muassa lumisessa maastossa liikkumisen keinoista ja kosteaksi muuttuneesta hiihtoretkestään Vermlannissa.
Suomen murrekirjan äänitteet
Suomen murrekirja on Erkki Lyytikäisen, Jorma Rekusen ja Jaakko Yli-Paavolan vuonna 2013 julkaistu teos, joka esittelee kattavasti eri pitäjien murteita. Teoksen pitäjäjako perustuu vuoden 1959 tilanteeseen, ja se sisältää näytteet 492 pitäjän murteista. Suomen murrekirjassa näytteet ovat luettavissa litteraatteina, kun taas Suomen murrekirjan äänitteet -sivulla näytteet ovat kuunneltavissa. Kirja ja sen ääninäytteet tarjoavat erityisen kattavan katsauksen Suomen murteisiin. Tarjolla on siis jokaiselle jotakin.
Muistiin jälkensä jättäneet arjen sattumukset ovat usein kerronnan kohteena. Lohtajan näytteessä Hilma Huhtala kertoo Erkki Lyytikäiselle suohon uponneen lehmän pelastamisesta.
Tävvel kielel
Tävvel kielel -kirja on vuonna 2024 julkaistu murrelukemisto, jossa kuvataan rajakarjalaismurteita Ilomantsin, Korpiselän, Suistamon, Impilahden, Suojärven ja Salmin pitäjistä. Rajakarjalan murteet ovat etelä- ja livvinkarjalan kielimuodoista muodostuneita murteita, joihin on sekoittunut suomen itämurteiden aineksia.
38 haastateltavan aineistoista on koottu 264 ääninäytteen kokonaisuus, joiden yhteiskesto on noin 17 tuntia. Haastattelut on järjestetty sivulla paikkakuntien ja haastateltujen henkilöiden mukaan. Haastattelut on julkaistu Kielipankissa osana Raja-Karjalan korpusta.
Pelagia Alavuori Salmilta kertoo ääninäytteessä Marja Tiaiselle Laatokka-järvestä. Kalastaminen saattoi myrskyn sattuessa muuttua vaaralliseksi.
Puhetta pitäjistä
Murreäänitejulkaisut sisältävät jonkin verran kerroksellisuutta. Puhetta pitäjistä -palstaa on julkaistu Kotuksen verkkosivuilla vuodesta 2014 alkaen, ja sen sisällöt perustuvat Suomen murrekirjaan ja sen äänitteisiin. Palstalla näytteestä on nostettu aina esille kiinnostava lainaus ja tuoreemmissa julkaisuissa näytteen ja lainauksen rinnalla on esitelty kyseisen murremuodon erityispiirteitä.
Puhetta pitäjistä -kokoelman toimittaminen etenee aakkosjärjestyksessä. Tällä hetkellä toimitettuna on näytteet Ahlaisilta Muhokselle.
Mouhijärven näytteessä Viljo Kulmala muistelee Pekka Lehtimäelle sitä, kuinka ollessaan vielä nuori kylillä kulki kovia tappelijoita, krahistelijoita.
Kymenlaakson murretta
Kymenlaakson murretta -sivu esittelee alueellista murretta ja paikallishistoriaa Kymenlaakson alueelta. Kokoelma on koottu vuosina 2006–2008, kun Kymin osakeyhtiön 100-vuotissäätiö myönsi avustuksen Kymenlaakson murreäänitteiden ja niihin liittyvien oheisaineistojen digitointiin.
Murrenäytteitä on 14 eri alueelta vanhan pitäjäjaon mukaisesti, joten Kouvolan, Kotkan ja Haminan näytteitä et kokoelmasta löydä. Sen sijaan omat näytteensä on esimerkiksi Haapasaaresta, Kymistä, Vehkalahdelta ja Valkealasta. Sivustolla myös esitellään Kymenlaakson murteiden erityispiirteitä. Murrenäytteiden lisäksi sivulle on liitetty näytteiden litteraatit.
Pyhtään näytteistä ilmenee esimerkiksi tietäjien palveluiden laaja-alaisuus. Amanda Frantsila kertoo Matti Punttilan tekemässä haastattelussa siitä, kuinka kotkalainen tietäjä avitti poliisia murhatutkinnassa.
Suomen murrealueet -kokoelma
Suomen murrealueet -kokoelma on koottu osana Suomen murteiden morfologinen digitaaliarkisto -hanketta vuosina 2002–2005. Kokoelma pohjautuu pääsääntöisesti SKN-sarjaan, mutta aineistoa on koottu Kotuksen Nauhoitearkiston lisäksi myös Turun yliopiston nauhoitteista.
Kokoelmaan on koottu kattavasti eri murrealueilla esiintyviä murteiden alatyyppejä ja kerrottu murteiden erityispiirteistä. Myös litteraatit ovat luettavissa näytteiden ohessa.
Jos olet joskus miettinyt, miltä hylkeenliha maistuu, voit kuunnella kuvauksen mausta Jaakko Sauvolan kertomana. Tuuli Torvisen haastattelema Sauvola kuitenkin toteaa myös, että hylkeenlihan makua alkaa ihan kaipaamaan, vaikka tietääkin sen syömisen olevan paheksuttua.
Lisää saatavilla arkistosta
Murreäänitteiden kokonaisuus löytyy kotus.fi-osoitteesta Suomen murteiden sanakirjan sivustolta. Äänitteet ja niihin liittyvät tekstit tarjoavat mainion paketin kielen alueelliseen variaatioon ja paikallishistoriaan tutustumiseksi.
Näytteillä pääsee hyvään alkuun, mutta jos kiinnostus herää ja haluat päästä syvemmälle tai juuri itseäsi kiinnostavan paikan nauhoitteet eivät kokonaisuudesta löydy, on nauhoitteita huomattavasti lisää ja useimmiten pidempinä versioina saatavilla Suomen kielen nauhoitearkistosta. Arkistoon voi tutustua verkkosivuiltamme tai ottamalla yhteyttä Kotuksen arkistoon.
Vielä yksi vinkki. Jos kohtaat murreäänitettä kuunnellessasi tuntemattoman sanan, voit avata – sanakirjan.
