Kirjoittaminen ja lukeminen ovat koulussa opittavia perustaitoja. Nykyään painotetaan monilukutaitoa, esimerkiksi kykyä tunnistaa erilaisia tekstejä ja niiden tehtäviä. Aikuistuessa tulee vastaan enemmän ja enemmän viranomaiskieltä: täytyy osata hoitaa omia asioitaan ja ymmärtää itseen liittyviä viestejä ja päätöksentekoa. Tekstitaidot ovat myös tärkeä työelämätaito.
Suomessa hallintolaki määrää, että viranomaisten täytyy käyttää asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Kotimaisten kielten keskus on vuosikymmeniä kannustanut viranomaisia selkeään kielenkäyttöön, sillä se auttaa ihmisiä toimimaan itsenäisesti ja säästää aikaa eli rahaa.
Virkakieli ei ole tekstilaji, vaan kaikkea, mitä viranomaiset kielellä tekevät. Myös oppilaille ja heidän perheilleen viestitään siis virkakielellä: Wilmassa, mutta yhtä lailla koulujen some-kanavilla sekä kunnan verkkosivuilla esimerkiksi harrastusmahdollisuuksista.
Miten virkakieltä voi tarkastella opetuksessa?
Virkakieleen törmää siis aika arkisissa tilanteissa. Tarkasteluun voidaan ottaa jokin oppilaiden elämään liittyvä aihe. Miltä esimerkiksi kotikunnan verkkosivut näyttävät? Löytyykö sivuilta tietoa nuorille suunnatuista palveluista? Onko teksti kohdennettu nuorille vai vanhemmille? Entä jos haluaa hakea passia, miltä ohjeet poliisin sivulla näyttävät? Mikä ohjeissa on helppoa, onko jotain vaikea ymmärtää?
Sosiaalisessa mediassa virkakieli voi olla hyvin erilaista kuin verkkosivuilla. Tarkasteluun voi ottaa esimerkiksi Verohallinnon jonkin some-postauksen: Mikä postauksen pääviesti on? Kenelle postaus on suunnattu? Millainen on postauksen sävy, ja mistä sävy syntyy? Onko postauksessa käytetty huumoria? Millaiset Miten samasta asiasta kerrotaan Verohallinnon verkkosivulla? Miksi viestintä on verkossa erilaista kuin somessa?
Virkakieli voi olla myös selkokieltä
Hallintolain kielipykälässä ei mainita selkokieltä, mutta viranomaisten viestintä on ymmärrettävää kaikille vain silloin, kun tietoa on tarjolla myös selkokielellä. Viranomaisista Kela on tehnyt suunnitelmallista ja pitkäjänteistä selkoviestintää jo pitkään.
Yksi tapa tutustua viranomaisten selkoviestintään onkin vertailla Kelan verkkosivuilla, miten vaikkapa opiskelijoiden tuista kerrotaan yleis- ja selkokielellä. Minkä mittaisia tekstit ovat? Millaisia väliotsikoita niissä on? Onko sanasto samanlaista? Miten lauseiden pituus tai rakenne poikkeavat toisistaan? Onko sivujen ulkoasussa eroja?
Virkakielitaitoja tarvitaan työelämässä
Moni työllistyy julkisiin palveluihin ja julkishallintoon, eli viranomaistekstien lukijasta ja vastaanottajasta tulee myös niiden kirjoittaja. Työelämässä kirjoittamisella ja teksteillä on keskeinen rooli, ja tekstien tuottamisen tapa voi poiketa siitä, mihin on opinnoissa tottunut.
Viranomaistekstejä kirjoitetaan usein kollektiivisesti ja aiempien tekstien pohjalta. Niitä koostetaan myös useiden tekstien palasista, tietojärjestelmien valmiista fraaseista ja malliteksteistä. Hyvät lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot ovat vankka pohja kehittää tekstitaitoja työelämässä.
Lisätietoa
Kolumnin alkuperäinen, lyhyempi versio on julkaistu Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry:n (SKKO) Suomenopettaja-lehdessä. Kotuksen asiantuntijat kirjoittavat lehteen neljä kolumnia vuoden 2026 aikana.
Kolumnit ovat osa kotimaisten kielten teemavuoden julkaisuja. Teemavuodesta voi lukea lisää verkkosivuiltamme.
