Siirry sisältöön

Auli Hakulinen

Kodin sanasto

Kun pienenä tyttönä kävin tovereitteni kotona, ihmettelin kun siellä ripustettiin vaatteita henkariin tai sitten raksista naulakkoon.

Tavujen määrä: etu vai haitta?

Kansainvälisessä kielessä yksitavuja on pilvin pimein, eikä niitä tarvitse taivuttaa ja muunnella. Pituudessa on kuitenkin suomalaisille hohtoa, väitän.

Tää on viimeinen kerta

Mutta kuinkas sitten kävikään?

Valoa näkyy

Näin Agricolan päivän, suomen kielen päivän, aattona on mukava kertoa hyviä uutisia.

Samaan aikaan toisaalla

Kansainvälistyminen on nopeampaa kuin osasimme suomen kielen tulevaisuutta käsitelleessä raportissa uumoilla.

Pakkoenglantia

Helsingin yliopiston kieliperiaatteet ja jokapäiväinen käytäntö ovat keskenään ristiriitaiset. Pakkoenglanti tulee, mutta emme ole valmiit.

Kun maat on myyty, kieli on enää pelkkää kosmetiikkaa – vai onko sitäkään

Milloin puhkeaa kritiikittömän kansainvälistymisen kupla?

Kyllä kansa tottuu

Monet muistavat vielä 1970-luvulta Vennamoiden aforismin ”Kyllä kansa tietää”. Nykyisten hallitsijoiden motoksi sopii paremmin ”Kyllä kansa tottuu”.

Kypsiä kielenvaihtoon?

Suomi kuuluu siihen kahteen prosenttiin maailman kielistä, jotka ovat kansallisesti tai alueellisesti keskeisiä – sellaisia, joita voi käyttää kaikilla elämänalueilla. Mutta kuinka kauan?

Kielen sitkeydestä ja sen muuttamisen vaikeudesta

Kun kirjoitin viimeksi sanojen selvä ja selkeä kamppailusta, yksi lokini tarkoitus oli herättää pohdiskelua kielen tietoisen muuttamisen vaikeudesta.