Vuonna 2017 juhlittiin satavuotiasta Suomea. Yksi Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) panos juhlinnassa oli ”Sanoin saavutettu” -sivuston julkaiseminen. Sivustolla käytiin läpi itsenäisen Suomen vuosikymmenet kielen, tekstien ja puheiden näkökulmasta 1900-luvun alusta 2010-luvulle. Lopuksi katsottiin kauas tulevaisuuteen.
Viime vuoden verkkouudistuksen yhteydessä päätimme, että sivusto julkaistaan uudelleen päivitettynä, kun tulee sopiva aika. Se on nyt käsillä. Julkaisimme siis juuri sivuston ”Sanoin saavutettu ‒ yli satavuotias Suomi” etusivun ja kaksi alasivua: sivulla ”Vuosikymmenten uudissanat” käydään läpi, miten suomen kielen, erityisesti yleis- tai kirjakielen, sanasto on kehittynyt 1900-luvulla ja 2000-luvun alussa. Sivulla ”1910-luku" pohditaan muun muassa, miten itsenäisyyden käsite alkaa yli sata vuotta sitten konkretisoitua.
Sivustoa täydennetään vuosikymmensivuin ensi vuoden aikana. Vuosi 2026 on kotimaisten kielten teemavuosi ja Kotuksen 50-vuotisjuhlavuosi. Tavoitteena on, että itsenäisyyspäivään 2026 mennessä tämä sivustokokonaisuus on taas valmis.
Kielen kautta yhteiskuntaan ja ihmisiin
Sivustolla pyritään vastamaan tämänkaltaisiin kysymyksiin: Miten Suomea ja suomalaisuutta on puheissa ja kirjoituksissa sadan vuoden aikana luotu, rakennettu ja puolustettu? Mitkä ovat kunkin vuosikymmenen merkittävät sanat, tekstit ja puheet? Millainen on kulloinenkin kielimaisema? Millaisia merkityksiä vuosikymmenet ovat yhteiskuntaamme tuoneet? Mitkä käsitteet ovat olleet milloinkin keskustelun keskiössä?
Yli sata vuotta on kielen kulmastakin katsottuna pitkä aika. Jonkinlaisen yleisesityksen laatiminen tarkoittaa käytännössä lukemattomia valintoja. Tällä kertaa keskeinen valintakriteeri on käytettävissä oleva aineisto: kokoamme sivustolle sisältöjä ensisijaisesti Kotuksen materiaaleista ja muiden kielentutkijoiden töistä. Sanakirjoistamme, lehdistämme, kolumneistamme ja muista kotisivujemme aineistoista.
Onneksi kielen asiantuntijat ovat aina olleet ajassa kiinni. Lingvistit ovat tomerasti tarttuneet ajankohtaisiin ilmiöihin ja tapahtumiin sekä yrittäneet ymmärtää, mikä on niiden merkitys (’tarkoitus, sisältö’) ‒ ja mikä on niiden merkitys (’arvo’) yksilölle ja yhteiskunnalle.
Opittavaa itsenäisyydestä
Ensimmäiseksi julkaistu vuosikymmensivu ”1910-luku" on erityisen ajankohtainen aina itsenäisyyspäivän tienoilla. Sivulla käydään läpi muun muassa itsenäisyyden ja siihen läheisesti liittyvien käsitteiden juuria ja olemusta.
Tapaammepa sivulla myös itteminän! Käväiseeköhän hän itehoitopisteellä?
Monet 1910-luvun kieliasioista ovat tavalla tai toisella ajankohtaisia edelleen. Kieli on kuin aika. Ei sarja toisistaan irrallisia hetkiä ja tapahtumia, vaan virta, jatkumo, kiertymö. On sanottu runollisesti, että paikannimi on paikan muisti. Ajatusta voi laajentaa koko kieleen. Kieli on ihmisen, ihmiskunnankin muisti.
Kaikissa myllerryksissäkin kielellä on osansa. Monessa tapauksessa kielellä on suorastaan pääosa, kun kansalaisia ja kansaa liikutetaan ja liikutellaan.
Olen varma siitä, että tällaisesta sivustosta on iloa ja hyötyäkin monelle kielestä ja historiasta, ihmisestä ja yhteiskunnasta kiinnostuneelle. Jos saa toivoa, ja miksei saa, toivoisin, että sivuja tutkittaisiin erityisesti kouluissa ja oppilaitoksissa. Tiedosta rakentuu itsestänsäseisovaisuus!
