Siirry sisältöön

Kotus-blogi

Ilotulitteiden iloiset nimet

Palataan hetkeksi vuodenvaihteeseen Äkäisen anopin ja Tosimiehen laakasun seurassa.

Stadin slangi 1910-luvulla

Klesa, jengi ja dzelli: lainoja eri kielistä.

Oy G. W. Sohlberg Ab:n rasia-, levy- ja rautarakennetehdas. Helsinki, Vuorimiehenkatu 29. 1910-luku. Kuva: Museovirasto. CC BY 4.0

Kansan julistus

Väkevä teksti, mutta miten sitä tulisi tulkita nyt?

Itsenäisyysjulistus. Kuva: Wikipedia.

Kuta koulu kovempi, sitä nimi oudompi

Miksi perinteistä oppilaitoksen nimeä ei enää koeta ”oikeaksi” nimeksi?

Meidän racas isäm-maa

Isänmaa, kotomaa, oma maa – Suomella on monta nimeä.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Ei ihan perusadjektiiveja

Pyrkiikö ”perus” itsenäistymään?

Korrelaatista undulaattiin

Peräkeskustan peruskoulun kielenhuoltorealismia.

Kellertävä perhonen punamultaseinällä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Sahasää ja mää

Uuden sanakirjatoimittajan pikakatsaus lähivuosien sanoihin ja tapahtumiin.

”Aineksien keruu on kiireimmiten suoritettava”

1900-luvun alussa kannettiin huolta murteiden katoamisesta ja joukkoistettiin murresanaston keruutyö.

Suomen kielen keräilysanaston (E. A. Ekman 1899) sivu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Amisäikkää

Uusin opetussuunnitelmin ja vähenevin lähiopetustunnein.

Kellertävä perhonen punamultaseinällä. Kuva: Vesa Heikkinen.