Kotus julkaisi vuoden 2025 sanapoiminnot joulukuussa. Aihetta käsiteltiin mediassa laajasti. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi, että vuoden sanastoa leimaavat tekoälybuumi ja somevillitykset. Lehti nosti juttunsa otsikkoon sanat six seven, Dubai-suklaa ja golfdiplomatia. Ilta-Sanomat puolestaan lähestyi asiaa sanojen aivomätä, tissibotti ja saunahumppa kautta. MTV Uutiset kysyi Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun kolmosluokkalaisilta, mitä zoomer-tuijotus ja muut uudet sanat heidän mielestään merkitsevät.
Myös Kotuksen valitsemat kuukauden sanat ovat olleet hyvin esillä mediassa. Joulukuussa kuukauden sanaksi valittiin pakettiralli ja tammikuussa sääntöpohjainen maailmanjärjestys. Tammikuun sana huomioitiin muun muassa Ilta-Sanomissa, joka otsikoi juttunsa näin: ”Tässä on kuukauden sana – Kotukselta tyly kannanotto”. Jutun mukaan nyt voitaisiin puhua maailmanjärjestyksen sijaan maailmanjärjettömyydestä.
Vuosi 2026 on kotimaisten kielten teemavuosi. Yksi teemavuoden tammikuun tapahtumista oli osallistava ja elämyksellinen lastenooppera Giellavealgu, jota esitettiin Aleksanterin teatterissa Helsingissä. Oopperassa sinirinta palaa pohjoiseen mutta huomaa unohtaneensa oman kielensä. Lastenooppera oli yksi Ylen aamutelevision aiheista 13. tammikuuta.
Teemavuoden aikana julkaistaan päivitettynä Kotuksen Sanoin saavutettu -sivusto. Tammikuussa julkaistu 1920-luvun sivu huomioitiin ainakin Verkkouutisissa ja Ilta-Sanomissa. Ilta-Sanomat kyselee, osaatko lukea suomen kielen pisimmän sanan, ”sanahirviön”.
Miten kielet uhanalaistuvat ja miten ne toisaalta säilyvät elinvoimaisina? Hufvudstadsbladet haastatteli aiheesta suomen kielen lautakunnan puheenjohtajaa, professori Tiina Onikki-Rantajääsköä, ja Kotuksen vähemmistökielten asiantuntijaa Lotta Jalavaa. Jutussa kerrotaan, että suomi ei ole kuolemanvaarassa. Huolia on, mutta on myös keinoja pitää kansalliskielet elinvoimaisina.
Karjalan kielen lautakunta aloitti toimintansa vuoden alussa. Yle uutisoi, että lautakunnan saaminen parantaa merkittävästi karjalan kielen asemaa Suomessa.
Borgåbladet-lehdessä haastateltiin Kotuksen Caroline Sandströmiä suomenruotsin Itä-Uudenmaan murteista ja murreilmauksista. Jutun mukaan yksi Sandströmin suosikki-ilmauksista on he va he å vi ti griina.
Emojit ovat ohittamaton osa nykyaikaista kielenkäyttöä, mutta niiden normittaminen on vaikeaa. Uudessa Jutussa viitataan Kielikello-lehden tuoreeseen emojijuttuun ja haastatellaan Kotuksen asiantuntijaa Olli Tammista. Tamminen kertoo huomanneensa, että varsinkin nuoremmille sukupolville emojien kielioppi on pikaviesteissä paljon olennaisempaa kuin vaikkapa pilkut ja isot alkukirjaimet.
Tiesitkö, että Suomessa on yli 220 Rantatietä? Myös Kirkkotie, Koulutie ja Rinnetie ovat nimistömme ikivihreitä. Näin kerrotaan MTV Uutisten Viiden jälkeen -ohjelman kadunnimijutussa. Mutta mistä katujen nimet tulevat? Ohjelmassa haastatellaan Kotuksen nimistönhuoltajaa Ulla Onkamoa. Onkamo muistuttaa, että Kotus on laatinut kunnille Hyvän nimistön oppaan avuksi nimeämisasioissa.
Ulla Onkamo oli myös Ylen haastateltavana katunimiasioissa. Riihimäen kaupunki on suunnitellut muuttavansa vakiintuneiden katujen nimiä. Asiantuntijat eivät suosittele vakiintuneiden kadunnimien muuttamista eivätkä kadun tai aukion nimeämistä elävän ihmisen mukaan.