Alkuvuoden uutisia seuranneet ovat saaneet päivä päivältä huolestuttavampaa luettavaa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump komensi ratsumiehensä ensin Venezuelaan ja käänsi sitten katseensa Grönlantiin. Hiljaista ei ole ollut itsevaltaisen hallitsijan kotikonnuillakaan.
Maailmanpolitiikan kaaosta kuvastaa mediassa toisteltu sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen hajoaminen. Sanapari sääntöpohjainen maailmanjärjestys tarkoittaa yhteisiin sopimuksiin ja sääntöihin perustuvaa järjestelmää, jonka rajoissa valtiot ja kansainväliset instituutiot toimivat keskinäisissä suhteissaan. Kotimaisten kielten keskus valitsi äskettäin ilmauksen yhdeksi vuoden 2025 sanoista.
Uhkakuvia kansainvälisen järjestelmän rapautumisesta on maalailtu kuitenkin jo pitkään: sitä ovat vavisuttaneet esimerkiksi Kiina ja Venäjä omia etuja jahdatessaan, samalla kun YK:n ja Etyjin kaltaisten yhteistyöjärjestöjen vaikutusvalta on heikentynyt. Maailmanjärjestyksen murenemisesta on siis uutisoitu useasti ennenkin, mutta tammikuussa kirjoitettiin Trumpin rikkoneen sen Grönlanti-vaateillaan.
Kaiken järjestyksen pitäisi jo sanan alkuperänkin vuoksi pohjautua aina järkeen. Toinen kulmakivi rauhaa turvaavassa kansainvälisessä järjestelmässä on ollut yhdessä sovittujen sääntöjen noudattaminen. Näitä velvoitteita poljetaan nyt niin räikeästi esimerkiksi Ukrainassa, Lähi-idässä ja Trumpin hallinnossa, että voitaisiin maailmanjärjestyksen sijaan puhua maailmanjärjettömyydestä.
Kotimaisten kielten keskus valitsee kuukauden sanaksi jonkin uudissanan tai vanhemman sanan, joka on ollut erityisen ajankohtainen. Kuukauden sanaksi valitseminen ei tarkoita esimerkiksi sanan ”hyväksymistä” yleiskieleen tai sen käytön suosittamista. Kuukauden sana on valittu vuodesta 2011 alkaen.