Minne menet virkakieli?
Ulla Tiililä pohtii, mitkä asiat vaikuttavat siihen, millaiseksi kieli ja erityisesti virkakieli kehittyy.
virkakieli
Entä jos pidättäydyttäisiin pidättäytymästä
Aino Piehl tunnustelee kolumnissaan, voidaanko sama asia sanoa suoremmin ja yksinkertaisemmin.
Arvokasta vai asiallista ja selkeää virkakieltä?
Ulla Tiililä pohtii, täyttävätkö sukupuolittuneet tehtävänimikkeet hallintolain hyvän kielen vaatimuksen.
Viitattu säädös ja väitetty rikos
Kielenkin pääsäännöistä on poikkeuksia, esimerkiksi otsikon ilmaukset. Aino Piehl tunnustelee kolumnissaan niiden käyttökelpoisuutta.
Viranomaisten ja palvelujen nimet toimiviksi
Ulla Onkamo pohtii kolumnissaan viranomaisten ja palvelujen nimien ongelmia. Niihin tulisi tarttua maakuntauudistuksen yhteydessä.
Lukijan puhuttelua vai yleisiä ohjeita?
Lukijaa puhuttelevat ohjeet ovat suositeltavia, mutta joskus yleinenkin ohje voi olla toimiva, kirjoittaa Liisa Raevaara.
Keskustelua teksteillä – viestimisen rytminmuutos
Sähköiset viestit kulkevat nopeasti. Viestimisen nopea rytmi on muuttanut myös viranomaisten tekstityötä, kirjoittaa Liisa Raevaara.
Hallinnon uusin tekstilaji on lupaus
Seuraako palvelulupauksista muuta kuin työtuntien kulumista lupausten tekemiseen pikemminkin kuin itse palveluihin, pohtii Ulla Tiililä.
Jälkiperäinen valvonta ‒ järkiperäinen ilmaus?
Uudet ilmaukset tuntuvat usein jotenkin pätevämmiltä kuin vanhat. Ilmaisevatko ne sitä samaa erityistä myös lukijoille, kysyy Aino Piehl.
Kielen kehittämistä kolmesta suunnasta
Kun kieltä kehitetään, pitäisi huomio yksilötaitojen ja lainsäädännön ohella kiinnittää myös työkäytäntöihin ja -prosesseihin, muistuttaa Ulla Tiililä.