XAMK-lyhennettä on vaikea yhdistää oikeaan kohteeseen
Uusi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu käyttää lyhennettä XAMK. Ulla Onkamo kertoo, miksi lyhenne ei toimi.
virkakieli
Kielellistä yhdenvertaisuutta – rajojen sisällä ja niiden yli
Oikeus asioida äidinkielellään viranomaisten kanssa ei edelleenkään ole itsestäänselvyys monikansallisissa valtioissa, kirjoittaa Heikki E. S. Mattila. Tunteita herättää myös kielten tasa-arvo tai sen puute kansainvälisessä kanssakäymisessä.
Vaikuttaminen on vaikea sana
Johanna Nurmi valaisee kolumnissaan lasten ja nuorten käsityksiä vaikuttamisesta.
Selkokieli ei ole sama asia kuin selkeä kieli
Selkokieli ja selkeä kieli menevät usein sekaisin. Selkokieli on kuitenkin suunnattu erityisryhmille.
Kikystäkö uusi tupo?
Moni on jo todennut, että kilpailukykysopimus eli kiky on käytännössä tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo. Aino Piehl kysyy, onko myös sopimusten nimityksille luvassa sama kohtalo.
”Iloitsen siitä, että kielenkäyttö moninaistuu”
Kaino Laaksonen on 30 vuotta opastanut Kelan väkeä kieliasioissa.
Muistettavaa muistonimeämisestä
Muistonimet ovat tietoisesti henkilön muistoksi annettuja paikannimiä, kuten ”Aleksis Kiven katu”. Ulla Onkamo kertoo, miksi ja miten niiden antamiseen halutaan vaikuttaa.
Läsnäoloa ja osallistumista
Keskusteluntutkimuksen päivillä pohdittiin läsnäoloa vuorovaikutuksessa. Läsnä voi olla myös teksteissä, kirjoittaa Liisa Raevaara kolumnissaan.
Täsmäasein vakiotekstien kimppuun!
Vakiotekstien parantaminen on monisyinen asia, joka vaatii monenlaista osaamista ja asiantuntijatiedon yhdistämistä, kirjoittaa Ulla Tiililä.
Unohdetaan jo uhkailu
Monessa laissa määrätään, että on toimittava tietyllä tavalla ”uhalla, että”. Asiallisempiakin tapoja sanoa ”tai muuten” kyllä löytyy, muistuttaa Aino Piehl.