Hyvinvointikeskuksen vastaanotossa
Julkisten palvelujen nimissä on huomioitava sanojen merkitys ja käyttö myös valtakunnallisella tasolla, kirjoittaa Ulla Onkamo.
virkakieli
Suullinen asiointi – räätälöintiä ja yhteistä toimintaa
Se, mikä tekee viranomaisten suullisista palveluista toimivia ja tehokkaita, voisi auttaa kirjoitetunkin virkakielen kehittämisessä, pohtii Liisa Raevaara.
Yhdistyvien oppilaitosten nimet
Oppilaitosten yhdistyminen ei tarkoita, että uusi nimikin pitäisi muodostaa osapuolten nimiä yhdistelemällä. Uutta nimeä ei välttämättä edes tarvita, muistuttaa Ulla Onkamo.
Yleiskielen sanat lakitermeinä
Mikä yllättää lakitekstien termeissä? Tätä pohtii Matti Räsänen virkakielikolumnissaan.
XAMK-lyhennettä on vaikea yhdistää oikeaan kohteeseen
Uusi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu käyttää lyhennettä XAMK. Ulla Onkamo kertoo, miksi lyhenne ei toimi.
Kielellistä yhdenvertaisuutta – rajojen sisällä ja niiden yli
Oikeus asioida äidinkielellään viranomaisten kanssa ei edelleenkään ole itsestäänselvyys monikansallisissa valtioissa, kirjoittaa Heikki E. S. Mattila. Tunteita herättää myös kielten tasa-arvo tai sen puute kansainvälisessä kanssakäymisessä.
Vaikuttaminen on vaikea sana
Johanna Nurmi valaisee kolumnissaan lasten ja nuorten käsityksiä vaikuttamisesta.
Selkokieli ei ole sama asia kuin selkeä kieli
Selkokieli ja selkeä kieli menevät usein sekaisin. Selkokieli on kuitenkin suunnattu erityisryhmille.
Kikystäkö uusi tupo?
Moni on jo todennut, että kilpailukykysopimus eli kiky on käytännössä tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo. Aino Piehl kysyy, onko myös sopimusten nimityksille luvassa sama kohtalo.
”Iloitsen siitä, että kielenkäyttö moninaistuu”
Kaino Laaksonen on 30 vuotta opastanut Kelan väkeä kieliasioissa.
