Aikuinen, adonis ja akka
Suomentaja on aina pulassa muiden kielten sukupuoleen sidottujen persoonaporonomien kanssa.
Suomentaja on aina pulassa muiden kielten sukupuoleen sidottujen persoonaporonomien kanssa.
Onpa keksitty ikävältä kuulostava termi. Vaikka semmoisia monista pitkistä avioliitoista taitaa tulla?
Sukupuolineutraali-sana ilmaantui kieleen ja kielitieteeseen naistutkimuksen myötä ja rantautui suomeen 1990-luvulla.
Vieläköhän virkamiestä harmittaa sana äijäkulttuuri ja vieläkö tytöttely pystyy loukkaamaan? Vai ovatko molemmat jo saaneet positiivisen arvovarauksen?
Tar-loppuiset nimet olivat yleisimmillään savolaisten keskuudessa 1600-luvulla ja 1700-luvun alkupuolella.
Kun on kyse kahdesta tai useammasta eri sukupuolta olevasta henkilöstä, isännöiminen on emännöimistä tavallisempaa.
Naista merkitsevän sanan sisältävät nimet tarkoittavat järjestään vähäisempiä paikkoja kuin mieheen viittaavan sanan sisältävät.
Ehkä olen liian herkästi aavistelemassa naiseuden loukkausta sielläkin, missä sitä ei ole.
Sukupuolten tasa-arvon vaatimukset ovat vaikuttaneet kieleen ja tuoneet nykysuomeen joukoittain erilaisia henkilöitä.