Avainsana: murteet - Sivu 25

Kolumniaarrearkku 12.12.2000 Matti Vilppula

Runoilija ja murre

Murretta viljelleet lyyrikot ovat harvassa.

Kolumniaarrearkku 28.11.2000 Maija Länsimäki

Ihmejuoma ternimaito

Sanan juuria on aikoinaan etsitty sanskritista asti.

Kolumniaarrearkku 18.7.2000 Maija Länsimäki

Vanhimmasta nuorimpaan

Esikoinen on esikoinen, kuopuksella on monta nimitystä.

Lapsia kesälomalla Forssan kaupungin Ruostejärven leirikeskuksessa 1960-luvulla. Kuva: Forssan museo. CC BY-NC-SA 4.0.

Kolumniaarrearkku 2.5.2000 Matti Vilppula

Meän kieli – kieli vai murre?

Oloissa, joissa oma kirjakieli puuttuu, murteen asema korostuu. Murre saa kirjakielen luonnetta ja tehtäviä.

Kolumniaarrearkku 7.3.2000 Maija Länsimäki

Miten ihminen menehtyy?

Kun ihminen menehtyy suruun, huoliin tai töiden paljouteen, hän ei välttämättä kuole, vaan nääntyy, uupuu perin pohjin.

Kolumniaarrearkku 11.1.2000 Leena Joki

Voi raato sentään!

Raateleminen voi merkitä repimistä tai leikkimistä.

Kolumniaarrearkku 27.7.1999 Matti Vilppula

Paljain jaloin

Murteissa on monta erilaista vaihtoehtoa kengättä ja sukatta olemisen ilmaisemiseen.

Kolumniaarrearkku 22.6.1999 Maija Länsimäki

Kesä ja suvi

Suvesta on puhuttu Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla, muualla kesästä.

Kesäilta Suvisaaristossa. Kuva: Suvi Syrjänen, Kotus.

Kolumniaarrearkku 29.9.1998 Raimo Jussila

Suvaitseva suomalainen

Suvaitsevaisuutta tai sen eri vivahteita voidaan nykysuomessa ilmaista monilla tavoilla.

Kolumniaarrearkku 8.9.1998 Katariina Rouvala

Kukkoa pöytään

Sana kukko tai kalakukko on vanhastaan tunnettu suomen murteissa taikinakuorisen paistoksen nimityksenä suunnilleen Viipurista Raaheen piirretyn linjan pohjoispuolella.