Siirry sisältöön

murteet

Huh hellettä

Helle on mahdollinen talvellakin.

Tuli kiehisissä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Mimmi polskutti käsipohjaa

Nimitysten määrästä päätellen käsipohjan uiminen on ollut tavallista.

Havuja sienisalaatissa

Melko laajalti murteissa havu on tarkoittanut myös havupuun neulasta.

Tunturikuusi. Kuva: Vesa Heikkinen.

Naapureita

Naapuri on yleisilmaus, vanha ruotsalaislaina; lähtömuoto nabo merkitsee sananmukaisesti lähellä asuvaa.

Pertti Virtaranta äänittää vuonna 1972 Paatenen kalmistomaalla A. Kärginaa, joka itkee naapurinsa haudalla. Kuva: Helmi Virtaranta. Museovirasto.

Kuka puhuu karjalaa?

Kielitieteessä kielten ja murteiden nimitykset ovat tosin melko selvät.

Leikkitoimituksia

Makkaramittaa hakemassa

Makkarantekoa Iitissä. 1928. Kuva: Aino Oksanen. Museovirasto. CC BY 4.0.

Halkoja ja klapeja

Säkeittäin myydään samannäköistä ja samankokoista puuta, mutta nimitys vaihtelee.

Halkopino. Kuva: Vesa Heikkinen.

Käsikassara ja työrukkanen

Apukäsien ja juoksupoikien elämää.

Juoksukilpailu Eläintarhan kentällä 1921. Paavo Nurmi johdossa. Museovirasto. CC BY 4.0.

Päin adventtia

Sana adventti merkitsee eräissä murteissa ’kasvoja, naamataulua, pläsiä’.

Inkri – muuan selviytyjä

Inkri oli ollut se pylväs, joka oli pitänyt perhettä pystyssä.