Siirry sisältöön

murteet

Kielensä kahleissa

Yleiskieltä puhuvankin murretausta paljastuu usein jonkin puheessa esiintyvän yksittäisen sanan perusteella.

Vadelma. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Laskiaisrokkaa

Sana herne on lainattu balteilta pari tuhatta vuotta sitten.

Runoilija ja murre

Murretta viljelleet lyyrikot ovat harvassa.

Ihmejuoma ternimaito

Sanan juuria on aikoinaan etsitty sanskritista asti.

Vanhimmasta nuorimpaan

Esikoinen on esikoinen, kuopuksella on monta nimitystä.

Lapsia kesälomalla Forssan kaupungin Ruostejärven leirikeskuksessa 1960-luvulla. Kuva: Forssan museo. CC BY-NC-SA 4.0.

Meän kieli – kieli vai murre?

Oloissa, joissa oma kirjakieli puuttuu, murteen asema korostuu. Murre saa kirjakielen luonnetta ja tehtäviä.

Miten ihminen menehtyy?

Kun ihminen menehtyy suruun, huoliin tai töiden paljouteen, hän ei välttämättä kuole, vaan nääntyy, uupuu perin pohjin.

Voi raato sentään!

Raateleminen voi merkitä repimistä tai leikkimistä.

Paljain jaloin

Murteissa on monta erilaista vaihtoehtoa kengättä ja sukatta olemisen ilmaisemiseen.

Kesä ja suvi

Suvesta on puhuttu Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla, muualla kesästä.

Kesäilta Suvisaaristossa. Kuva: Suvi Syrjänen, Kotus.