Siirry sisältöön

kielipolitiikka

Kaksisataa vuotta D. E. D. Europaeuksen syntymästä

Sanakirjantekijä keräsi myös kansanrunoutta ja ajoi suomalaisuusasiaa.

D.E.D. Europaeus. Johan Erland Stenbergin piirros 1880-luvulta. Kansallismuseo. CC BY 4.0.

Koltansaamen kieli, kulttuurin avain

Tiina Sanila-Aikio pyrkii toimimaan kielellisen monimuotoisuuden puolesta.

Tiina Sanila-Aikio. Kuva: Ulla Isotalo.

Englanti kunnan asiointikieleksi

Espoon kaupunki on päättänyt ottaa englannin viralliseksi asiointikielekseen. Matti Räsänen pohtii kolumnissaan englannin kielen käyttöä julkishallinnon ja virallisten kielten näkökulmasta.

Ranska toivoo, että siltä ei kysyttäisi papereita

Kieli voi olla vanha tai pitää tekopartaa. Kumpikin on etu, ja Islanti ja Ranska hyötyvät. Ja sitten on Ruotsi.

Jalkapallo ja Ranskan lippu. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Kieli, elämäni leipä

Kotuksen johtajaa Pirkko Nuolijärveä kiinnostaa kielessä erityisesti vaihtelu.

Pirkko Nuolijärvi 2016. Kuva: Vesa Heikkinen.

”Kieli on läsnä joka hetkessä”

Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä on myös Selkosanomien päätoimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

Omakuva: Leealaura Leskelä.

Excuse me, voisinko saada palvelua kotimaisella kielellä?

Joissakin helsinkiläisravintoloissa englanti on valittu asiointikieleksi tyylisyistä.

Maisteriksi vain englanniksi?

Kieliä pitää osata, muitakin kuin englantia.

Miten virkakieltä parannetaan?

Hallintolakia noudattamaan.