Siirry sisältöön

kielihistoria

Stadin slangi 1940-luvulla

Ammis ja emlat: suomeakin on hyödynnetty slangisanoissa.

Inez Grünberg (oikealla) ja Dagmar Hackel, ehostavat itseään Haagassa vuonna 1943. Kuva: Constantin Grünberg. Helsingin kaupunginmuseo. Public domain.

Stadin slangi 1930-luvulla

Bileitä, butilkkoja ja doitseja.

Alkoholiliike Siltakadulla 1930-luvulla. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo. CC BY-NC-ND 4.0

Stadin slangi 1920-luvulla

Mennään leffaan, se on kliffaa!

Työn sankarilaulu -elokuvan (1929) filmaajat Kaunispäällä. Kuva: KAVI.

Stadin slangi 1910-luvulla

Klesa, jengi ja dzelli: lainoja eri kielistä.

Oy G. W. Sohlberg Ab:n rasia-, levy- ja rautarakennetehdas. Helsinki, Vuorimiehenkatu 29. 1910-luku. Kuva: Museovirasto. CC BY 4.0

Suomen kielen oppikirja vuodelta 1934

Kettusen kielioppi korostaa heimoaatetta, mutta on myös yllättävän moderni.

Kalenterista almanakkaan

Sanan kalenteri reitti ulottuu ruotsin kielen kalenderista latinan calendãriumiin,

Almanakkasivu vuodelta 1644. Kuva: Kotuksen arkisto.

Joulukuusi ja tontut

Epämääräisiä haltijoita ja kuusivarkaita

Navettatonttu ikkunassa. Kuva: Vesa Heikkinen.

Neidit löivät neidet

Neiti-sanaa on aiemmin taivutettu samaan tapaan kuin sanaa käsi: siis myös neiden ja neittä.

Ensyklopedia ja pieni punainen sanakirja rakastavaisille

Tietosanakirjan avulla voi kuvitella, miltä maailma näytti 1700-luvulla, ja romaanista saa tietoa nykymaailmasta.

Inhimillinen ihminen

Kirjakielessä muoto ihminen alkoi yleistyä 1600-luvulla.