Siirry sisältöön

juhlapäivät

Hiljaisuuden päiviä

Rauhaa, hiljaisuutta, katkosta arjen menoon.

Gloria Deo!

Kaksivuotias pikku Lotta laulaa Tuiki, tuiki tähtönen ja puhuu sujuvasti ”ontuista”. Kulttuuriin kasvaminen on jo pitkällä.

Joulun ajan nimiä ja päiviä

Joulun tienoon nimipäivien taustalla vaikuttavat Raamatun kertomukset ja katolisen kirkon muistopäivät maustettuina suomalaisella kansanperinteellä.

Kekri ja pyhäinpäivä

Pyhäinpäivänä monella on tapana käydä hautausmaalla. Tämä kuva on Hietaniemen hautausmaalta Helsingistä.

Laskiaisrokkaa ja häntäpuuroa

Rokka on vanhastaan ollut yleinen pitoruoka muun muassa Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

Ja tapahtui niinä päivinä

Ns. jouluevankeliumi on varmasti tunnetuin raamatunkohta, tuttu niillekin, jotka eivät ole koskaan Raamattua avanneet.

Arkkivirsiä arkkienkeleille?

Sanan arkkienkeli alkuosalla arkki on merkitys ’ylin, tärkein, johtava’.

Virpomalla virkeäksi

Virpomisen taustalla notkean oksan, ohuen salon ja pajun merkityksiä.

Lapsia virpomassa (2014). Kuva: Markku Ylilammi. Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.

Joulurahalla joulurauhaa?

Joulun sanat luovat mielikuvia ja kuvastavat sekä perinteiden säilymistä että muutoksia.

Auvo ja muita joululaulujen vieraita sanoja

Sana lienee germaanista alkuperää, ja sen muinaisnorjalaisella vastineella on merkitykset ’onni, (jumalallinen) apu, turva’.

Joulukuusen koriste. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.