Siirry sisältöön

juhlapäivät

Juhannuskokot syttyvät

Esivanhempamme ovat uskoneet, että juhlatulilla on puhdistava vaikutus ja että ne karkottavat pahoja henkiä.

Juhannuskokko. Kuva: Petra Saarnisto.

Yksi isä ja monta äitiä

Äideille ja isille tarkoitettujen merkkipäivien nimien yhdenmukaistaminen ei suju ongelmitta.

Lapsi ja aikuinen kävelyllä kylmässä talvisäässä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Joululaulujen kielisolmuja

Kun pikkujoulukausi joululauluineen pääsee vauhtiin, alkaa sadella kysymyksiä vanhojen joululaulujen oudoista sanoista.

Simaa simasuille

”Siellä miehet mettä juovat, simoa sirettelevät.”

Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta

Tiernapoikaperinne on omaksuttu meille Ruotsista.

Tiernapoikaesitys Munkkiniemen yhteiskoulussa. 1957–1958. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Kesä ja suvi

Suvesta on puhuttu Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla, muualla kesästä.

Kesäilta Suvisaaristossa. Kuva: Suvi Syrjänen, Kotus.

Sinkkuelämää

Sana sinkku on yleistynyt, koska kieli on tarvinnut sanaa: vanhatpiiat ja vanhatpojat ovat kadonneet.

Tyttö poseeraa Paul Ankan levyn kannen kanssa, 1958. Kuva: Ilona Santaholma. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Kyrenius – jouluevankeliumin kompastus

Kompastuksen aihe on Syyrian käskynhaltijan nimi, joka ennen tunnettiin maaherra Kyreniuksena.

Joulujen välillä

Suomen kielessä on vanhastaan ollut erityiset nimityksensä viidelle peräkkäiselle jouluajan päivälle.

Huijausta ja petkutusta

Tapa aloittaa huhtikuu narraamalla on ollut vanhastaan lähinnä länsi- ja eteläeurooppalainen huvi.