Perunoita lapioimassa Peruna Oy:n tiloissa 1930-luvulla. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Sattuipa taannoin sillä tavalla, että Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) arkiston asiakas kysyi varmennusta mielikuvaansa jyrkköjen pottujen merkityksestä. Selitys sanalle jyrkkö löytyikin jo ihan Suomen murteiden sanakirjasta (SMS) ilman sen kummempaa kaivelua arkistoaineistoista.

Sanan käyttö sijoittuu suhteellisen tarkkarajaiselle alueelle Kaakkois-Suomessa: koko Kymenlaaksoon, itäiseen Hämeeseen, Etelä-Savon etelälaidalle ja Etelä-Karjalan läntisimpiin pitäjiin. Mutta entä se merkitys.

Kuorineen kypsennetyt

SMS antaa jyrkkö-haulla 10 tulosta. Kahdeksan näistä viittaa juureksiin ja niiden kypsentämiseen. Jyrkkö on siis kuorineen kypsennetty peruna, nauris tai lanttu.

Nuori vaaleaviiksinen mies ja 13 kilogramman nauris vuonna 1912. Kuva: Satakunnan museo. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Sanakirjan esimerkit tuntuvat korostavan sitä, että maku on kuorineen keitettynä parempi. Ainakin nauriiden kohdalla myös koko on määrännyt jyrkköyttä: pienet jyrköiksi, suuret kuoppaan säilytystä varten. Jyrkköpata puolestaan on pata, jossa perunoita on sitten kuorineen keitelty.

Ronskisti ja jalostamatta

Jyrkköjä voivat kuitenkin olla myös muut asiat. Jyrkköhalko on halko, joka ei ole halko laisinkaan. Siis halkomaton polttopuu. Jyrkkösiksi on kutsuttu isojen perunoiden lisäksi myös paksua leipäpalaa.

Jyrkkö-sanaa leimaa siis tietynlainen ronskius. Kenties osin viitseliäisyyden puute tai jokin vastaava. Keskeistä on se, että hyödyke on hyvä sellaisenaan, ilman turhia krumeluureja tai jalostamista. Palaahan se puu halkomattakin.

Arjen jyrkkö harmaus

Kirjoitan tätä tekstiä virastotalon uumenissa. Ulkona paistaa aurinko ja elohopea kohoaa hiljalleen kesäisempiin lukemiin. Helatorstai oli ja meni. Juhannusaattoon on vielä viikkoja. Työt hoituvat lomaa odotellessa, eikä arkipyhän arkipyhää tunnu olevan näkyvissä. Elämme siis jyrkköviikkoja.

Jyrkköviikolla tarkoitetaan SMS:n mukaan arkipyhättömiä viikkoja. Siis niitä aivan tavallisia viikkoja, joiden lukumäärä vuodessa kohoaa pitkälti 40 viikon paremmalle puolelle. Sitä hyvää harmaata arkea.

Jottei arki olisi turhan jyrkköä. Reserviupseerikoululaisia niin sanotussa perunateatterissa 1920-luvulla. Kuva: Museovirasto. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Palvelua pieniin ja suuriin tarpeisiisi

Kotuksen arkistot auttavat asiakkaitaan niin pienten kuin suurempien tiedontarpeiden äärellä. Toiset tarvitsisivat tuhannen tuntia äänitteitä esimerkiksi tekoälymallin kouluttamiseen, kun toisten tarve taas kohdistuu tarkemmin jonkin yksittäisen aiheen, kuten kielenpiirteen, sanan tai paikallishistoriallisen tapahtuman ympärille.

Jokaista palvellaan. Oli tarpeesi sitten tutkimuksellisesti tärkeä tai henkilökohtaisista syistä kiinnostava – kuten se, mitä läskisoosin kera tarjoiltavat jyrkköpotut lienevätkään.


Sakari Korpikallio erityisasiantuntija, sanakirjayksikkö
Katso profiili

Jaa