Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti Suomalaiset Tieto-Sanomat uutisoi vuonna 1776 kolmentoista Pohjois-Amerikan englantilaisen siirtokunnan irtautumisesta Britanniasta. Myöhemmin Yhdysvaltojen itsenäistymisjulistuksena tunnetusta tapahtumasta kerrottiin lehdessä näin:
Nyt sanotan Amerikalaiset seisahtanen siihen päätöxeen, ettei heijän enää pidäis totteleman Englantin Lakia; waan pitäwän itzensä niinkuin Englantin Waltakunnasta eroitettuna.
Tästä 4. heinäkuuta 250 vuotta sitten annetusta itsenäisyysjulistuksesta uutisoitiin Suomalaisissa Tieto-Sanomissa elokuun jälkimmäisessä numerossa eli vasta puolitoista kuukautta jälkikäteen. Nykyaikaan verrattuna 1700-luvun tiedonkulku oli siis hidasta.
Sanomalehteä toimitti raamatunkäännösten kielenkorjaajanakin ansioitunut Mynämäen kirkkoherra Anders Lizelius. Lehden näytenumero julkaistiin syyskuussa 1775. Kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyneen lehden ainoaksi jäänyt vuosikerta ilmestyi vuonna 1776.
Sodan alku Amerikasa asuwaisten kansa
Englannin Pohjois-Amerikassa sijaitsevien siirtokuntien kapina oli alkanut jo huhtikuussa 1775. Tieto-Sanomat uutisoi näytenumerossaan sodasta seuraavasti:
Englantin Waltakunnalla on nyt sodan alku niitten Neljännesä Maailman Osasa Amerikasa asuwaisten kanssa, jotka Englantin Hallituxen ala muinan tullet owat
Sodan syistäkin kerrottiin:
Amerikalaiset tahtowat, niinkuin olewat Englantin Alammaiset, nautita tawallisia wapauxiansa, joita he syyttäwät Hallituxen ruwennen wähentämään ja heiltä josakin mitasa kieltämähän. Ja että Amerikalaiset owat asettanet itzensä senkaltaisia Esiwaltansa Asetuxia wastaan; Niin tahtoo Hallitus heitä, niinkuin uppiniskaisia, Sota wäellä hillitä.
Siirtokuntalaisten tyytymättömyys oli kasvanut Britannian merkantilistisen talouspolitiikan seurauksena. Siinä siirtokunnat toimivat emämaan taloudellisina tukialueina. Jännitteitä olivat lisänneet useat uudet verot ja säädökset, kuten leimaverolaki (Stamp Act) ja teelaki (Tea Act). Jälkimmäinen antoi Itä-Intian kauppakomppanialle oikeuden myydä verotettua teetä siirtokuntiin edullisesti. Tätä pidettiin osoituksena Britannian oikeudesta verottaa siirtokuntia ilman niiden omaa poliittista edustusta. Vastalauseena tälle järjestettiin joulukuussa 1773 Bostonin teekutsut -nimellä tunnettu protesti, jota pidetään Yhdysvaltain itsenäisyyssodan eräänä esinäytöksenä.
Siirtokuntien kapina brittijoukkoja vastaan syttyi vuonna 1775, ja ensimmäiset taistelut käytiin huhtikuussa Massachusettsissa. Pian tämän jälkeen kapinallisjoukot järjestäytyivät armeijaksi George Washingtonin johdolla.
Englantilaisten ja Amerikalaisten Sodasta puhutan sinne ja tänne
Suomenkielisten Tieto-Sanomien varsinaisen vuosikerran 1776 ensimmäisessä numerossa tammikuussa kerrottiin sodasta seuraavaa:
(Nro 1): Ne kapinalliset keskinäiset sodanmenot, kuin Englantin Wallan ja hejän omain Alammaistensa Amerikalaisten wälillä aljettin Amerikassa mennenä wuonna, owat wielä sekaseuralaiset, eikä ole tainnet lopetetta – –
Amerikalaisten sotajoukko on monta tuhatta kertaa kansaisempi kuin Englantin siellä nyt olewat huovit.
Lizeliuksen sotauutiset näyttävät perustuneen pääosin Englannista saatuihin tietoihin. Tämä näkyy ainakin siinä, että Tieto-Sanomien näkökulma sotaan on vahvasti englantilaisten puolella.
Seuraavassa esittelen joitain Britannian ja sen Pohjois-Amerikan siirtokuntien välistä sotaa koskevia uutisia, joita vuoden 1776 aikana lehdessä julkaistiin. Alkuvuoden aikana jaettiin muun muassa tällaisia tietoja:
Helmikuu (nro 3): Kaxi Warustus ja Warjelus Rakennusta eli Fäntningiä owat Amerikalaiset wiimeis Marras-Kuusa Englantilta ottanet pois Amerikan sodasa.
Maaliskuu (nro 5): Amerikalaiset owat jällen Sotakeinolla mennesä Marras-Kuusa woittanet Englantilta Montrealin Kaupunkin. He owat myös käsittänet usiammat Englantin Laiwoista, ja pitänet saaliin sekä wäestä että ruoka-aineista.
Kesäkuu (nro 11): Englantista kirjoitetan, etä Amerikasa paras Kaupunki Boston, josa Englantin suurin ja pää-sotajoukko oli, on woitettu, ja on nyt Amerikalaisten hallusa.
Heinäkuu (nro 14): Englantilaiset Amerikasa owat wapahtanet Qwebekin Kaupunkin Amerikalaisten käsistä. Englantilaiset owat myös woittanet ja ottanet Amerikalaisilta yhden Sota-Aluxen, 44 Kauppa Alusta, toisella erällä 35, ja usiamman muita Hahteja.
Elokuun ensimmäisessä numerossa kerrottiin Ranskan aikeista liittyä sotaan. Tällä tulikin olemaan ratkaiseva merkitys sodan lopputulokselle.
(Nro 15): Sanoma käy, että Frankrikiläiset owat sodan alkeisa, Englantilaisia wastan Westindiasa eli Amerikasa; josta kuitenkin odotetan wahwempaa tietoa.
Lopulta Ranskan liittyminen sotaan tapahtui kuitenkin pari vuotta myöhemmin, helmikuussa 1778.
Kesäkuussa 1776 siirtokuntien yhteinen mannermaakongressi oli päättänyt laatia itsenäisyysjulistuksen ja nimittänyt sitä varten viiden miehen komitean, jonka pääkirjoittajana toimi Thomas Jefferson. Kongressi hyväksyi komitean laatiman tekstin Philadelphiassa 4. heinäkuuta 1776. Tästä itsenäisyysjulistuksesta Lizeliuskin sitten uutisoi elokuun toisessa lehdessä.
Sotauutisten epämääräisyyttä puolestaan kuvaa syyskuun ensimmäisessä numerossa kerrottu uutinen:
Syyskuu (nro 17): Englantilaisten ja Amerikalaisten Sodasta puhutan sinne ja tänne. Nyt sanotan taas rauhan ja sowinnon hankiot olewan alkeisa. Tästälähin taitan saada kuulla jällen toisin.
Syksyn mittaan jatkettiin yksittäisten sotatapahtumien uutisointia:
Lokakuu (nro 19): Englantilaiset owat Amerikasa nyt ollet onnettomat merellä, ja paitzi sitä, että usiammat aluxet tappeluxesa owat turmeltut, on myös yxi hejän laiwansa Amerikalaisilta upotettu
Marraskuu (nro 21): Wiimeisesä Elo-Kuusa owat Englantilaiset Amerikan sodasa woittanet Amerikalaisilta ison Luodon, nimeltänsä Lång-Island, joka on 106. Englantilaista penikulmaa pitkä ja 26. penikulmaa lewiä.
(Nro 22): Nyt sanotan Englantin Sodan Päämies Syys-kuusa woittanen Amerikasa Neu-Jorkin Luodon ja Kaupunkin niin myös lyönen Amerikalaisten koko Sotajoukon
Joulukuussa ilmestyneessä toiseksi viimeisessä lehdessä (numero 23) ei ollut lainkaan kerrottavaa sotatapahtumista. Britannian kotirintamalta saatiin kuitenkin kuulla seuraavaa:
Joulukuu (nro 23): Englantisa on 15:nes päiwä täsä Kuusa asetettu Rukous-päiwäxi, Amerikan sodan menestymisexi.
Viimeisessä numerossa ei mainita sodasta mitään. Sen sijaan ”Uusia sanomita” -otsikon alla kerrottiin Amerikan intiaaneista ja heidän tavoistaan. Yhdysvaltain vapaussota puolestaan jatkui vielä vuonna 1781 tapahtuneeseen brittiarmeijan tappioon ja antautumiseen asti. Lopullinen rauha solmittiin vuonna 1783 Pariisissa, jolloin Britannia myös tunnusti Yhdysvaltain itsenäisyyden.
Tietoja, koetuksia, uusia sanomita
Yhdysvaltojen synnyn alkuvaiheista 250 vuotta sitten uutisoitiin ensiaskeleitaan ottavan suomenkielisen sanomalehdistön sivuilla. Näin suomalaisetkin saivat tietoa Amerikan tapahtumista, vaikka uutisointi oli hidasta, osin epävarmaa ja usein englantilaisesta näkökulmasta värittynyttä.
Suomalaiset Tieto-Sanomat oli sisällöltään varsin monenkirjava. Lehti sisälsi pääasiassa tavalliselle kansalle tarkoitettua valistavaa ja hyödyllistä tietoa. Sen kirjoitukset käsittelivät esimerkiksi maanviljelyä, terveyttä, uskontoa ja yleissivistäviä aiheita. Tämän lisäksi joka numerossa oli lyhyehköjä uutisjuttuja kotimaasta ja ulkomailta. Varsinkin Yhdysvaltain vapaussotana sittemmin tunnettu konflikti oli lehden ulkomaanuutisten kestoaiheena.
Lizelius lehtineen ei ollut kovin monta vuotta jäljessä Suomen ensimmäisestä ruotsinkielisestä lehdestä. Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo -lehteä alettiin julkaista vuonna 1771.
Sen sijaan Tieto-Sanomien jälkeen seuraavaa suomenkielistä sanomalehteä saatiin odottaa lähes viisikymmentä vuotta. Turun Wiikko-sanomat alkoi ilmestyä vuonna 1820.