Karjalan Sivistysseuran järjestämä juhlaseminaari ”Karjalan kieli eläy – Raija Pyöli 80 vuotta” pidettiin karjalan kielen päivänä 27. marraskuuta 2025 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) osallistui seminaariin onnittelutervehdyksin ja esitelmäosiossa. Tilaisuus valotti ja syvensi ymmärrystä karjalan kielestä ja sen tutkimuksesta sekä Raija Pyölin henkilöhistorian ja elämäntyön että seminaarissa kuultujen esitelmien kautta.
Sanakirjoista dekkariin
Monissa Pyölin elämäntyötä kiittävissä tervehdyksissä nostettiin esille tutkitun tiedon merkitys karjalan kielen kehittämisen ja elvyttämisen perustana. Tutkimustietoa sekä siihen perustuvia kielimateriaaleja kuten sanakirjoja tarvitaan jokapäiväisessä kielen opetuksessa ja kehittämisessä. Karjalan sanakirjojen ja kieltä koskevan tutkimuksen laatijana Raija Pyölillä on ollut suuri rooli pohjan rakentajana karjalan kielen tulevaisuudelle.
Raija Pyöliä kuultiin seminaarissa Eeva-Kaisa Linnan haastattelemana. Haastattelussa käsiteltiin Pyölin vastikään karjalaksi kääntämää, metropoliitta Panteleimonin kirjoittamaa dekkaria Kenbo olet, Jussi Randu? (Jussi Rannan tapaus), joka julkaistiin tilaisuuden yhteydessä. Lisäksi syvennyttiin Pyölin elämään ja uraan myös sivuten hänen kirjoittamaansa muistelmateosta Piikatytöstä piireihin. Karjalaisevakon lapsi muistelee.
Pyölin urasta ja suhteesta karjalan kieleen voi lukea myös Kotuksen sivustolla karjalan kielen viikon kunniaksi julkaistusta 10 kysymystä kielestä -haastattelusta.
Voimistuva ja nuortenkin käyttämä kieli
Esitelmäosuudessa perehdyttiin karjalan kielen elvyttämiseen, kielivähemmistöistä ja vähemmistökielistä käytävän keskustelun muutokseen sekä karjalankielisen yhteisön toimintaan. Karjalan kieltä kuultiin pidemmin Aira Sumiloffin lämpimässä puheenvuorossa, jossa hän pohti Raija Pyölin elämäntyötä karjalankielisten näkökulmasta.
Siihen, millaisin sanoin ja käsittein ja millaisissa yhteyksissä puhumme vähemmistöasemassa olevista kielistä, paneutuivat esitelmissään sekä professori Riho Grünthal että tutkija Niko Tynnyrinen. Grünthal puhui kielivähemmistöjen ylisukupolvisesta muutoksesta ja muun muassa vähemmistökieli-käsitteestä. Tynnyrinen puolestaan valotti karjalankielisten nuorten kieliaktivismia ja kielikerhotoimintaa.
Tynnyrisen mukaan karjalankieliset nuoret ovat moninainen joukko, ja monet heistä käyttävät kieltä rohkeasti. Heillä ei ole samanlaisia kokemuksia kieleen perustuvasta syrjinnästä tai henkilökohtaisesta kielenmenetyksestä kuin vanhemmalla sukupolvella, ja heillä on vahva usko karjalan kielen tulevaisuuteen.
Elvytystyö tarvitsee rakenteita
Keväällä 2025 julkaistua karjalan kielen elvytysohjelmaa ja sen taustoja esittelivät Kotuksen kaudella 2023–2025 koordinoiman karjalan kielen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Pirkko Nuolijärvi, ryhmän sihteeri erityisasiantuntija Lotta Jalava ja asiantuntijaryhmässä Itä-Suomen yliopiston edustajana ja elvytysohjelman pääkirjoittajana toiminut yliopisto-opettaja ja tutkija Niko Tynnyrinen.
Kotuksen johtaja Leena Nissilä puhui julkisen vallan roolista karjalan kielen elvytyksessä. Vaikka kieltä pitävät elävänä kielenkäyttäjät ja kieliyhteisö, kehittämistyö ei saa jäädä yksittäisten toimijoiden varaan, vaan kielipolitiikkaan kuuluu myös rakenteiden tarjoaminen. Karjalan kielen lisääminen Euroopan neuvoston alueellisia ja vähemmistökieliä koskevan peruskirjan nojalla suojeltavien kielten joukkoon vuonna 2009 oli tärkeä askel kielen virallistamisen tiellä. Samaa tietä jatkavat valtioneuvoston kielipoliittisen ohjelman toimenpiteenä nimitetty karjalan kielen asiantuntijatyöryhmä sekä jatkossa karjalan lautakunta. Karjalaa koskeva lainsäädäntö on luonteva jatko kehitykselle.
Raija Pyöliä onnitellessaan Leena Nissilä viittasi karjalan kielen viikon alussa Kotuksen sivuilla julkaistuun Pyölin livvinkarjalankieliseen haastatteluun. Nissilä totesi karjalan lisäksi muidenkin kielten parissa työskennelleen Raija Pyölin olleen monikielinen ihminen jo ennen kuin sellaista käsitellä oikeastaan tunnettiinkaan.