Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) verkkosivuilla on julkaistu kooste 1930-luvusta kielenkäytön ja ajalle ominaisten merkitysten näkökulmasta. Teemasivu on osa Sanoin saavutettu -kokonaisuutta.
Tälläkin vuosikymmenellä on monet kasvot. Sekä sovun että sodan, sekä bileiden että pulan.
Sopua sanoissa, teltoissa ja polkupyörissä
Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud korosti uudenvuodenpuheessaan – kaikkien aikojen ensimmäisessä – 1. tammikuuta 1935 sovun ja sovinnollisuuden, yhteisymmärryksen ja rauhan merkitystä. ”Liittykäämme lujasti yhteen, lyökäämme veljenkättä toinen toisellemme, siirtäkäämme joutavat riitaisuudet syrjemmäksi, olkaamme hyviä ja jaloja toisiamme kohtaan, pyrkien toisin ajattelevienkin vilpittömään ymmärtämiseen”, julisi Svinhufvud.
Sopu oli muutenkin kansan käytössä. Sopu-polkupyörällä saatettiin ajella luonnon helmaan, jonne pystytettiin tietenkin Sopu-teltta. Ainakin Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy myi Sopu-pyörää, ja Sopu-kupolitelttamalli keksittiin Suomessa juuri 1930-luvulla.
Bileitä, eineksiä ja iskelmiä – eri kivaa!
Teemakoosteessa käydään läpi niin 1930-luvulla luotuja sanoja (esimerkiksi asuste, kelmu, pakote, tiedostaa ja umpitavu) kuin aikaa muuten kuvaavaa sanastoa. Vaikka juhlapuheissa vedottiin sopuun, vuosikymmenellä on myös toinen, pimeä puoli: siitä kertovat esimerkiksi ajan sanat pula, lama, diktatuuri, fasismi ja muiluttaa. Ja tietenkin – sota.
Toki 1930-luvulla oli välillä myös eri kivaa, kuten Suomisen perheellä! Tutustuttiin pujotteluun eli luikerteluun. Pidettiin bileitä ja makusteltiin eineksiä. Kuunneltiin ihmeellisiä iskelmiä. Heilutettiin hetekaa.
Iskelmän ilmeisesti toi suomen kieleen 1930-luvun alussa laulujen sanoittajana ja suomentajana kuuluisaksi tullut Yleisradion kamreeri R. R. Ryynänen. Ennen iskelmää käytettiin nimitystä iskusävelmä. Eines-sanan syntymävuosi tiedetään tarkkaan: sana einesliike sai 1. palkinnon Elannon vuonna 1930 järjestämässä kilpailussa, jossa etsittiin suomalaista vastinetta sanalle charkuterie. Hetekaa valmisti vuonna 1932 perustettu Helsingin teräshuonekalutehdas eli Heteka Oy.
Annikkeja ja Johanneksia neuvoloissa
Melko tarkasti on ajoitettu myös neuvola-sanan synty. Kerrotaan, että Arvo Ylpön opiskelutoveri Viljo Rantasalo keksi sanan ja että se on ollut käytössä vuodesta 1935 alkaen.
Ketkä neuvoloissa asioivat? Vuosikymmen suosituimpia etunimiä olivat Johannes ja Annikki. Sukunimiä suomalaistettiin niin ahkerasti, että voidaan puhua jopa nimenmuutosvyörystä.
Sanoin saavutettuja vuosikymmen kerrallaan
Sanoin saavutettu -sivuston ensimmäinen versio julkaistiin Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 osana Suomi 100 -ohjelmaa. Päivitetty versio julkaistaan kokonaisuudessaan kotimaisten kielten teemavuoden 2026 aikana.
Sivustosta on julkaistu aiemmin 1910- ja 1920-luvun sivut. Luettavissa on myös sivu eri vuosikymmenten uudissanoista.
