Kielitoimiston sanakirjan toimittajat kokoavat paitsi nykykieltä kuvaavaa sanakirjaa myös kuukauden sanoja ja vuoden sanapoimintoja. Tarkoituksena on hyödyttää ja ilahduttaakin kieliyhteisöä.
Meiltä on kysytty, mikä näiden kolmen tuotteemme konsepti on ja miten ne eroavat toisistaan. Ennen kaikkea erona on se, kuinka vakiintuneita sanoja niissä esiintyy.
Kuukauden sana kertoo kuluvasta kuusta
Kun kuukausi kääntyy loppupuolelleen, joukko Kielitoimiston sanakirjan toimittajia pohtii yhdessä, mikä sana kuvaisi mahdollisimman hyvin kuluvaa kuuta. Sanan valitseminen kuukauden sanaksi ei tarkoita, että Kotus eli Kotimaisten kielten keskus hyväksyisi sanan viralliseen yleiskieleen tai suosittelisi sen käyttöä. Valinta kertoo siitä, että sana on joko uusi tai ajankohtainen tai se on ollut poikkeuksellisen näkyvästi esillä varsinkin mediassa.
Sanan valitseminen kuukauden sanaksi ei tarkoita, että Kotus hyväksyisi sanan viralliseen yleiskieleen tai suosittelisi sen käyttöä.
Kuukauden sanoja on valittu jo vuodesta 2011. Usein sana on niin uusi, ettei sitä ole edes ehditty harkita Kielitoimiston sanakirjaan, joka on kielessä pitempään olleiden sanojen paikka. Kuukauden sanoja ovat vuosien varrella olleet esimerkiksi korvavalo (2011), pakotejuusto (2014), sormihyrrä (2017), lentohäpeä (2019), koronavirus (2020), käärijänvihreä (2023), maastopalovaroitus (2024) ja hopeatsunami (2026).
Vuoden sanapoimintoihin käväisijöitäkin
Kaikki kuukauden sanat otetaan mukaan toiseen tuotteeseemme eli vuoden sanapoimintojen listalle, jota Kotus on julkaissut jo vuodesta 2010 lähtien. Sanalistaa selityksineen aletaan koota Kielitoimiston sanakirjan toimituksessa juuri tähän aikaan syksystä. Mitkä sanat välittäisivät parhaiten kuvaa vuodesta 2026?
Jotkut kansalaiset ja median edustajat ovat kertoneet suorastaan odottavansa ennen joulua julkaistavaa listaamme. Vanhojen sanalistojen selailu ja niiden kautta ilmiöiden muistelu on kiinnostavaa puuhaa: vuonna 2018 puhuttiin muun muassa kotihäpeästä, vuonna 2020 pörriäisteoista ja vuonna 2022 ultrapikamuodista.
Suomessa kootaan siis laajahko vuoden sanojen lista eikä valita yhtä vuoden sanaa kuten vaikkapa Britannian suursanakirjojen, Oxford English Dictionaryn ja Cambridge Dictionaryn, toimituksissa. Usean kymmenen sanan koosteessamme on sekä ihan uusia että ”vanhoja” sanoja, jotka ovat syystä tai toisesta olleet esillä mediassa kuluvan vuoden aikana. Yritämme valita vuoden sanoja elämän eri aloilta monipuolisesti: tieteestä, politiikasta, ympäristöstä, keksinnöistä, muodista, ruokakulttuurista ja niin edelleen.
Käytännössä työ tehdään siten, että sanakirjantoimittajat merkitsevät koko vuoden mittaan muistiin potentiaalisina pitämiään sanapoimintosanoja. Syksyisin sitten kutsutaan koolle sanakirjan toimitus ja kielenhuollon edustaja sekä ruvetaan valitsemaan kuvaavimpia sanoja ja kirjoittamaan yhdessä niille lyhyet selitykset. Valinnassa ja sanojen selittämisessä onkin iso työ jokaisen vuoden päätteeksi.
Sanakirjassa vakiintuneisuus ja yleisyys ratkaisevat
Tärkein ero vuoden sanapoimintojen ja Kielitoimiston sanakirjan sanojen välillä on, että sanapoiminnoissa on mukana myös sellaisia sanoja, joiden arvaamme olevan hetken huumaa. Sanakirjaan sitä vastoin otetaan vain kieleen vakiintuneita sanoja. Jotkut niistä saattavat kuulostaa jopa vanhoilta.
Osa toimitustyötä on tarkkailla ja kerätä uusia sanoja eritoten mediasta. Keräämme vuosittain tuhansittain tällaisia sanoja, ja niiden joukosta sitten valitsemme niin sanotut sanakirjasanat.
Tällä hetkellä Kielitoimiston sanakirjassa on yli 104 000 suomen kielen sanaa suomeksi selitettynä. Valintaseula on tiukka. Sanojen pitää olla vakiintuneita ja keskeisiä suomen kielen sanoja. Niitä selitetään, niistä kerrotaan esimerkkejä, niitä tarvittaessa normitetaan (”paremmin”- ja ”pitää olla” -suositukset) ja kerrotaan niiden käyttöyhteyksistä: mikä sana sopii vaikkapa arkikieleen mutta ei neutraaliin, yleiskieliseen kielenkäyttöön.
Sanakirjaan otetaan vain kieleen vakiintuneita sanoja. Jotkut niistä saattavat kuulostaa jopa vanhoilta.
Sanakirjaan ei oteta hetkellisiä muotivillityksiä tai kuumimpia uutuuksia. Siihen päätyy pääasiassa yleiskieltä, mutta mukaan otetaan myös erikoisalojen keskeisiä termejä ja yleisimpiä arkikielen sanoja. Niinpä tulevaisuudessa sanakirjasta löytyvät niin yleiskielinen elinvoimakeskus, erikoisalan termi huokolevy kuin arkikielen sana viba.
Meiltä kysytään toisinaan, milloin sanakirjan seuraava päivitysversio ilmestyy. Se ilmestyy ensi vuoden puolella, ja voin luvata, että tulossa on mehukkaita uutuuksia – mutta varsinkin aivan tavallisia sanoja.
