Vuoden 2026 nimilausuntoja

Suonenjoen ja Rautalammin seurakunnat ovat tehneet aloitteen seurakuntaliitoksesta. Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli pyytää Kotimaisten kielten keskuksen lausuntoa uudelle seurakunnalle ehdotetusta nimestä Sisä-Savon seurakunta.

Kuntien nimet osana seurakunnan nimeä

Seurakunnan nimen tärkein tehtävä on yksilöidä ja paikantaa kohteensa. Perinteiseen seurakunnan nimeen sisältyy yleensä kunnan tai kunnan osan nimi, jolloin nimi kertoo seurakunnan sijainnin yksiselitteisesti. Yksi toimivan nimen ominaisuus on nimen pysyvyys. Siksi seurakuntien määrää vähennettäessä on hyvä pohtia, voisiko jokin olemassa olevista seurakunnan nimistä toimia edelleen uuden kokonaisuuden nimenä, vaikka toimialue onkin entistä laajempi. Laajentumisesta on mahdollista kertoa muullakin tavalla kuin nimellä.

Monissa tapauksissa yhdistymisen kautta syntyneen seurakunnan nimeksi on valittu isoimman seurakunnan nimi. Tässä tapauksessa isomman seurakunnan nimi on Suonenjoen seurakunta. Toisaalta Rautalammin seurakunta on seurakunnista vanhempi ja Suonenjoen seurakunta on aiemmin kuulunut siihen kappeliseurakuntana, millä voisi perustella nimen Rautalammin seurakunta valitsemista. Lisäksi uusi seurakunta kuuluu Rautalammin rovastikuntaan.

Jos seurakunnat eivät halua valita toisen yhdistyvän seurakunnan nimeä yhteiseksi nimeksi, voidaan nimeen ottaa myös kaksi kunnan nimeä. Toimivia nimiä ovat Rautalammin ja Suonenjoen seurakunta ja Suonenjoen ja Rautalammin seurakunta. Vaihtoehtoisesti voidaan valita nimimuoto Rautalammin–Suonenjoen seurakunta tai Suonenjoen–Rautalammin seurakunta. Näissä nimissä erisnimien välissä kuuluu oikeinkirjoitussuositusten mukaan olla ajatusviiva (pitkä viiva) ja molemmat paikannimet taipuvat genetiivissä. Ajatusviivan sisältävä nimi voi kuitenkin olla käytössä hankalampi kuin ja-sanan sisältävä.

Se, että seurakunnan nimessä on toisen kunnan nimi ensin, ei tarkoita, että ensin mainittu olisi jollain lailla jälkimmäistä tärkeämpi. Suomen kielessä lyhyempi nimi tulee yleensä nimiyhdistelmissä ensimmäiseksi niin sanotun viskurilain mukaisesti. Tässä tapauksessa kuntien nimet ovat kuitenkin lähes yhtä pitkät, joten viskurilaki ei vaikuta nimien järjestykseen. Yksi vaihtoehto on valita ensimmäiseksi nimeksi aakkosjärjestyksessä ensimmäisenä oleva nimi eli Rautalampi.

Nimiehdotus Sisä-Savon seurakunta

Uudelle seurakunnalle on ehdotettu nimeä Sisä-Savon seurakunta. Nimi Sisä-Savo viittaa kuitenkin Rautalampia ja Suonenjokea laajempaan alueeseen. Esimerkiksi Sisä-Savon seutukuntaan kuuluvat Rautalampi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto. Nimiehdotukseen on otettu mallia Sisä-Savo-lehden nimestä, mutta lehden levikkialuekin käsittää edellä mainitut neljä kuntaa sekä Karttulan. Myös muun muassa Sisä-Savon perinneyhdistys ry:n ja Sisä-Savon luonnonystävät ry:n toimialuetta ovat Rautalampi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto.

Kotimaisten kielten keskus ei suosita uudelle seurakunnalle nimeä Sisä-Savon seurakunta. Nimi Sisä-Savo viittaa vakiintuneesti uuden seurakunnan toimialuetta laajempaan alueeseen, ja Tervo ja Vesanto saatettaisiin helposti mieltää osaksi Sisä-Savon seurakuntaa, vaikka ne muodostavat yhdessä Niiniveden seurakunnan.

Suositus

Kotimaisten kielten keskus suosittaa yhdistyvän seurakunnan uudeksi nimeksi ensisijaisesti jotakin seuraavista:

• Rautalammin seurakunta
• Suonenjoen seurakunta
• Rautalammin ja Suonenjoen seurakunta
• Suonenjoen ja Rautalammin seurakunta

Mahdollisia ovat myös nimet Rautalammin–Suonenjoen seurakunta ja Suonenjoen–Rautalammin seurakunta.

Oikeusministeriö pyytää Kotimaisten kielten keskuksesta lausuntoa Oikeuspalveluviraston ehdottamista oikeusaputoimistojen, edunvalvontatoimistojen ja talous- ja velkaneuvontatoimistojen suomenkielisistä nimistä ja valtioneuvoston käännös- ja kielipalvelujen niille ehdottamista ruotsinkielisistä vastineista. Yhteensä lausunto koskee 19:ää suomenkielistä ja 18:aa ruotsinkielistä nimeä. Yhdeltä toimistolta puuttuu ruotsinkielinen nimiehdotus.

Lausuntopyyntö liittyy Oikeuspalveluviraston organisaatiomuutokseen. Muutoksessa toimistojen määrää vähennetään ja talous- ja velkaneuvonnan palvelut erotetaan oikeusaputoimistoista omiin organisaatioyksiköihinsä. Ahvenanmaan oikeusapu- ja edunvalvontatoimiston toiminta säilyy ehdotuksen mukaan ennallaan.

Oikeuspalveluviraston oikeusministeriölle toimittaman ehdotuksen mukaan yleinen edunvalvonta järjestettäisiin viidessä edunvalvontatoimistossa, joiden nimiksi Oikeuspalveluvirasto ehdottaa seuraavia:

Etelä-Suomen edunvalvontatoimisto – Intressebevakningsbyrån i Södra Finland

Itä-Suomen edunvalvontatoimisto – Intressebevakningsbyrån i Östra Finland

Länsi-Suomen edunvalvontatoimisto – Intressebevakningsbyrån i Västra Finland

Sisä-Suomen edunvalvontatoimisto – Intressebevakningsbyrån i Inre Finland

Pohjois-Suomen edunvalvontatoimisto – Intressebevakningsbyrån i Norra Finland

Talous- ja velkaneuvonta järjestettäisiin viidessä talous- ja velkaneuvontatoimistossa, joiden nimiksi Oikeuspalveluvirasto ehdottaa seuraavia:

Etelä-Suomen talous- ja velkaneuvontatoimisto – Ekonomi- och skuldrådgivningsbyrån i Södra Finland

Itä-Suomen talous- ja velkaneuvontatoimisto – Ekonomi- och skuldrådgivningsbyrån i Östra Finland

Länsi-Suomen talous- ja velkaneuvontatoimisto – Ekonomi- och skuldrådgivningsbyrån i Västra Finland

Sisä-Suomen talous- ja velkaneuvontatoimisto – Ekonomi- och skuldrådgivningsbyrån i Inre Finland

Pohjois-Suomen talous- ja velkaneuvontatoimisto - Ekonomi- och skuldrådgivningsbyrån i Norra Finland

Julkinen oikeusapu järjestettäisiin yhdeksässä oikeusaputoimistossa, joiden nimiksi Oikeuspalveluvirasto ehdottaa seuraavia:

Helsingin oikeusaputoimisto – Helsingfors rättshjälpsbyrå

Eteläisen Suomen oikeusaputoimisto – Rättshjälpsbyrån i Södra Finland

Savo-Karjalan oikeusaputoimisto – Rättshjälpsbyrån i Savolax-Karelen

Kaakkois-Suomen oikeusaputoimisto – Rättshjälpsbyrån i Sydöstra Finland

Länsirannikon oikeusaputoimisto – Rättshjälpsbyrån i Västkusten

Lounaisrannikon oikeusaputoimisto – Rättshjälpsbyrån i Sydvästkusten

Sisä-Suomen oikeusaputoimisto – Rättshjälpsbyrån i Inre Finland

Lappi-Kainuun oikeusaputoimisto – Rättshjälpsbyrån i Lappland-Kajanaland

Jokiseudun oikeusaputoimisto – ei annettu ruotsinkielistä nimiehdotusta

Kotimaisten kielten keskuksen suositus

Kotimaisten kielten keskus suosittaa yleistä edunvalvontaa järjestäville toimistoille seuraavia nimiä:

Eteläinen edunvalvontatoimisto – Södra intressebevakningsbyrån

Itäinen edunvalvontatoimisto – Östra intressebevakningsbyrån

Läntinen edunvalvontatoimisto – Västra intressebevakningsbyrån

Keskinen edunvalvontatoimisto – Mellersta intressebevakningsbyån

Pohjoinen edunvalvontatoimisto – Norra intressebevakningsbyrån

Kotimaisten kielten keskus suosittaa talous- ja velkaneuvontaa järjestäville toimistoille seuraavia nimiä:

Eteläinen talousneuvontatoimisto – Södra ekonomirådgivningsbyrån

Itäinen talousneuvontatoimisto – Östra ekonomirådgivningsbyrån

Läntinen talousneuvontatoimisto – Västra ekonomirådgivningsbyrån

Keskinen talousneuvontatoimisto – Mellersta ekonomirådgivningsbyrån

Pohjoinen talousneuvontatoimisto – Norra ekonomirådgivningsbyrån

Toimistojen nimien perusosaksi sopii vaihtoehtoisesti myös velkaneuvontatoimisto – skuldrådgivningsbyrå, mutta kaksiosainen perusosa talous- ja velkaneuvontatoimisto – ekonomi- och skuldrådgivningsbyrå on Kotimaisten kielten keskuksen näkemyksen mukaan tarpeettoman pitkä.

Kotimaisten kielten keskus suosittaa julkista oikeusapua järjestäville toimistoille seuraavia nimiä:

Helsingin oikeusaputoimisto – Helsingfors rättshjälpsbyrå

Eteläinen oikeusaputoimisto – Södra rättshjälpsbyrån

Savo-Karjalan oikeusaputoimisto – Savolax-Karelens rättshjälpsbyrå

Kaakkoinen oikeusaputoimisto – Sydöstra rättshjälpsbyrån

Länsirannikon oikeusaputoimisto – Västkustens rättshjälpsbyrå

Lounainen oikeusaputoimisto – Sydvästra rättshjälpsbyrån

Keskinen oikeusaputoimisto – Mellersta rättshjälpsbyrån

Lapin ja Kainuun oikeusaputoimisto – Lapplands och Kajanalands rättshjälpsbyrå

Oulun seudun oikeusaputoimisto – Uleåborgsregionens rättshjälpsbyrå

Perustelut

Oikeuspalveluviraston toimistojen nimet ovat hallinnollisten yksiköiden eli alaorganisaatioiden nimiä. Toimivassa alaorganisaation nimessä on jälkiosa, jonka perusteella voi päätellä, että kyseessä on viranomaisen toimintayksikkö. Nimen tehtävä on kertoa tiivistetysti, mitä yksikössä tehdään. Kun samoja tehtäviä hoitavia toimistoja on useita, on toimistot erotettava toisistaan nimessä käytetyn määriteosan avulla. Nimen perusteella kuulijan pitää pystyä sijoittamaan toimisto ja sen toimialue oikeaan osaan maata.

Kun paikannimiä käytetään yksilöimään viraston hallinnollisten yksiköiden nimiä, tulisi paikannimien käytön olla linjassa sekä yleisen maantieteellisen hahmottamisen että mahdollisuuksien mukaan myös muiden hallinnon nimien kanssa. Viranomaisen toimialueiden koko vaikuttaa siihen, millainen määriteosa on toimiva. On hyvä pyrkiä käyttämään nimiä, joiden viittauskohde on maantieteellisesti tarkasti rajattu (esimerkiksi kuntien ja maakuntien nimet). Joskus myös keskuskaupungin nimen käyttö voi olla toimiva ratkaisu. Oikeuspalveluviraston toimistojen toimialueet ovat kuitenkin monin paikoin niin laajoja, että maakuntien nimien käyttö tuottaisi moniosaisia ja käytössä hankalia nimiä. Toimialuejako ei myöskään kaikissa tapauksissa noudata maakuntien rajoja. Näin ollen toimistojen nimeäminen ei ole helppo tehtävä.

Nimiehdotusten jälkiosista

Toimisto-sana (ruotsiksi byrå) on Oikeuspalveluviraston toimistojen nimiin sopiva, sillä se viittaa yleiskielessä sekä viraston osaan että asiakkaiden näkökulmasta konkreettiseen asiointipaikkaan. Oikeuspalveluviraston toimistoilla on useampia konkreettisia toimipisteitä. Esimerkiksi Sisä-Suomen oikeusaputoimistolle on suunniteltu toimipisteet Jyväskylään, Seinäjoelle ja Tampereelle. Tämä ei kuitenkaan estä ymmärrettävän ja konkreettisen toimisto-sanan käyttöä toimipisteiden muodostamasta hallinnollisesta kokonaisuudesta. 

Yhdyssanat oikeusaputoimisto – rättshjälpsbyrå, edunvalvontatoimisto – intressebevakningsbyrå ja talous- ja velkaneuvontatoimisto – ekonomi- och skuldrådgivningsbyrå kertovat sekä viraston työntekijöille että asiakkaille ymmärrettävästi kunkin toimiston tehtävistä. Näistä viimeisin on kuitenkin sekä suomen- että ruotsinkielisen nimen osana pitkä, mikä hankaloittaa nimen käyttöä. Pitkät, yhdysmerkkejä sisältävät ja useaksi eri sanaksi kirjoitettavat nimet ovat usein hankalia sekä teksteissä että puhutussa kielessä. Ne synnyttävät myös tarpeen muodostaa lyhenteitä, jotka eivät ole yhtä ymmärrettäviä kuin kokonaiset sanat. Kotimaisten kielten keskus suosittaakin, että toimistojen nimistä ei muodosteta lyhenteitä. 

Näkemyksemme mukaan jälkiosa talousneuvontatoimisto – ekonomirådgivningsbyrå voisi kattaa riittävästi myös velkaneuvonnan. Jos taas nimenomaan velkoihin liittyvä neuvonta on toimistojen työssä keskeisintä, voisi puolestaan velkaneuvontatoimisto – skuldrådgivningsbyrå olla riittävällä tavalla toimistojen ydintehtävää kuvaava ilmaus. Lyhyemmästä ja helppokäyttöisemmästä toimiston nimestä huolimatta Oikeuspalveluviraston verkkosivuilla voisi olla jatkossakin tietoa talous- ja velkaneuvonnasta nykyiseen tapaan.  

Nimiehdotusten määriteosista

Edunvalvontatoimistot ja talous- ja velkaneuvontatoimistot

Oikeuspalveluviraston ehdottamissa edunvalvontatoimistojen ja talous- ja velkaneuvontatoimistojen nimissä käytetään määritteinä paikannimiä Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi ja Sisä-Suomi. Käytetyt paikannimet kuvaavat toimialueiden maantieteellistä sijaintia suhteessa toisiinsa. Huomattava kuitenkin on, että toimistojen nimiehdotuksissa se toimialue, johon käytetty paikannimi viittaa, poikkeaa monin paikoin alueesta, johon kyseisen paikannimen yleisesti hahmotetaan viittaavan. Käsittelemme paikannimimääritteiden käytön ongelmia seuraavaksi tarkemmin.  

Pohjois-Suomi kattaa ehdotetussa toimialuejaossa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat. Vaikka erilaisissa hallinnollisissa jaotteluissa (esimerkiksi elinvoimakeskusten toimialuejako) Pohjois-Pohjanmaa on joskus laskettu kuuluvaksi Pohjois-Suomeen, ei Pohjois-Suomi perinteisen käsityksen mukaan ulotu niin etelään, kuin mihin se toimistojen aluejaon mukaan ulottuu. Esimerkiksi Pyhäjärveä, Kärsämäkeä tai Kuhmoa ei yleensä mielletä Pohjois-Suomeksi.

Paikannimi Etelä-Suomi kattaa toimialuejaossa suppeamman alueen, kuin mihin se yleisen käsityksen mukaan viittaa. Toimialueeseen kuuluvat Kanta-Hämeen maakunta ja Uudenmaan itäosa. Esimerkiksi Etelä-Suomen lääni (vuosina 1997–2009) koostui Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnista; tosin tästä Etelä-Suomen alueesta ainakin Kaakkois-Suomi voidaan erottaa omaksi alueekseen.

Paikannimi Sisä-Suomi on ilmansuuntasanoja sisältäviä nimiä harvinaisempi ja myös hieman epämääräisempi viittauskohteeltaan. Sisä-Suomeksi on joissakin tapauksissa kutsuttu Päijänteen ympäristöä, mutta se voidaan käsittää myös vastakohtana rannikkoalueille, jolloin se voi olla maantieteelliseltä levikiltään hyvinkin laaja. Oikeuspalveluviraston toimialuejaossa se kattaa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnat. Sisä-Suomea on käytetty julkishallinnon nimissä aiemminkin. Sekä Sisä-Suomen poliisilaitoksen että Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen toimialueet käsittävät vain Keski-Suomen ja Pirkanmaan. Nimivaihtoehto Etelä-Pohjanmaan ja Sisä-Suomen edunvalvontatoimisto olisi mahdollinen, mutta toisaalta pituutensa ja moniosaisuutensa takia käytössä hankala.

Toimialueen suppeus suhteessa käytettyyn paikannimeen on ristiriidassa erityisesti nimiehdotuksissa Länsi-Suomen edunvalvontatoimisto ja Länsi-Suomen talous- ja velkaneuvontatoimisto. Näiden toimistojen toimialueet kattavat Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat sekä Uudenmaan länsiosat. Esimerkiksi Länsi-Suomen lääni (1997–2009) ei kattanut lainkaan Uuttamaata, mutta siihen kuului muiden edellä mainittujen maakuntien lisäksi koko se alue, jota Oikeuspalveluviraston toimialuejaossa kutsutaan Sisä-Suomeksi (Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnat). Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmässä Länsi-Suomen suuralue kattaa puolestaan Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat. Esimerkiksi Espoo ja Kauniainen mielletään osaksi pääkaupunkiseutua ja Etelä-Suomea, ei Länsi-Suomea. Kotimaisten kielten keskus pitääkin ehdotetun toimialuejaon nimeämisen kannalta ongelmallisena sitä, että Uudenmaan maakunnan länsiosat on totutusta poiketen yhdistetty Etelä-Suomen sijasta Länsi- ja Lounais-Suomeen.  

Huomio kiinnittyy lisäksi siihen, että Länsi-Suomen edunvalvontatoimiston toimialue on laajuudeltaan sama kuin Länsirannikon oikeusaputoimiston ja Lounaisrannikon oikeusaputoimiston toimialueet. On jossain määrin epäjohdonmukaista, että samaa aluetta kutsutaan toisessa yhteydessä lounais- ja länsirannikoksi, mutta toisessa yhteydessä Länsi-Suomeksi.

Edellä esitetyn perusteella paikannimet viittaavat siis useiden toimistojen nimiehdotuksissa erilaiseen alueeseen, kuin mihin samat paikannimet vanhastaan vakiintuneen käsityksen mukaan viittaavat. Toimistojen nimien määriteosiin kannattaa mielestämme siksi harkita toisenlaista ratkaisua. Kotimaisten kielten keskus suosittaa, että määriteosina käytetään ilmansuuntiin ja sijaintiin perustuvia adjektiiveja eteläinen, pohjoinen, itäinen, läntinen ja keskinen (esimerkiksi Eteläinen edunvalvontatoimisto ja Itäinen edunvalvontatoimisto). Vastaavasti ruotsiksi toimivat adjektiivit södra, norra, östra, västra ja mellersta (esimerkiksi Södra intressebevakningsbyrån ja Östra intressebevakningsbyrån).

Näin muodostetuissa nimissä korostuu toimistojen toimialueiden suhde toisiinsa. Kunkin toimiston maantieteellistä toimialuetta on sen sijaan näidenkin nimien perusteella vaikea päätellä. Ehdotettujen adjektiivien epämääräisyys ei kuitenkaan ole samalla tavalla harhaanjohtavaa, kuin jos nimien määriteosiksi otettaisiin kohtalaisen vakiintuneet paikannimet (esimerkiksi Länsi-Suomi), jotka kuitenkin tässä toimialuejaossa viittaisivat totutusta poikkeavaan alueeseen. 

Viranomaisten alaorganisaatioiden nimet suositetaan yleensä suomen kielessä kirjoittamaan pienellä alkukirjaimella (esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan osasto, kriisinratkaisuyksikkö). Tämän perussäännön mukaan kirjoitettaisiin esimerkiksi eteläinen edunvalvontatoimisto, koska nimen alkuosa eteläinen ei ole paikannimi vaan adjektiivi. Oikeuspalveluvirastojen toimistot ovat kuitenkin luonteeltaan hieman erilaisia kuin tyypilliset alaorganisaatioiden nimet. Ne ovat alueellisia, niitä on useita ja niillä on vielä erillisiä toimipisteitä. Oikeuspalveluviraston toimistot vertautuvatkin muihin hallinnon alueellisiin yksiköihin, kuten elinvoimakeskuksiin ja poliisilaitoksiin. Tällaisten alueellisten yksiköiden nimissä on perinteisesti paikannimimäärite ja siksi systemaattisesti iso alkukirjain. Oikeinkirjoituksen näkökulmasta adjektiivit, kuten kaakkoinen, rinnastuvatkin näissä nimiehdotuksissa paikannimien etuliitteinä käytettyihin ilmansuuntasanoihin, kuten Kaakkois-.

Osa Kotimaisten kielten ehdottamista oikeusaputoimistojen nimistä kirjoitetaan joka tapauksessa isolla alkukirjaimella, koska niiden alussa on paikannimi. Myös kaikissa ruotsinkielisissä nimissä on oikeinkirjoitussääntöjen mukaan iso alkukirjain. Yhdenmukaisuuden ja käytettävyyden takia suositamme, että kaikki yleistä edunvalvontaa, talous- ja velkaneuvontaa sekä julkista oikeusapua järjestävien toimistojen nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.  

Oikeusaputoimistot

Kotimaisten kielten keskuksen näkemyksen mukaan ehdotettu oikeusaputoimiston nimi Helsingin oikeusaputoimisto – Helsingfors rättshjälpsbyrå on toimiva. Myös nimiehdotusta Länsirannikon oikeusaputoimisto pidämme riittävän toimivana, mutta sen ruotsinkieliseksi vastineeksi suositamme prepositioilmauksen sijaan genetiivin sisältävää nimeä Västkustens rättshjälpsbyrå. Muihin nimiin liittyy joko erilaisia viittauskohteen ongelmia tai tarvetta yhdenmukaistaa nimiehdotuksia edunvalvontaa ja talous- ja velkaneuvontaa järjestäville toimistoille suositettujen nimien kanssa. Käsittelemme näitä näkökulmia seuraavaksi tarkemmin.

Ehdotuksen mukaan Eteläisen Suomen oikeusaputoimiston toimialue vastaa Etelä-Suomen edunvalvontatoimiston ja Etelä-Suomen talous- ja velkaneuvontatoimiston toimialuetta lukuun ottamatta Helsinkiä, jossa on oma oikeusaputoimisto. Ruotsiksi kaikkien näiden toimistojen nimiehdotuksissa on ilmaus Södra Finland. Ilmauksella eteläinen Suomi on ehkä tässä yhteydessä haluttu korostaa sitä, että Helsinki ei kuulu toimialueeseen eikä toimialue vastaa Etelä-Suomen edunvalvontatoimiston ja Etelä-Suomen talous- ja velkaneuvontatoimiston toimialuetta. Ilmauksesta eteläinen Suomi ei kuitenkaan voi sen paremmin kuin nimestä Etelä-Suomikaan päätellä, ettei Helsinki kuulu toimialueeseen. Vaikka Eteläisen Suomen oikeusaputoimiston toimialue poikkeaakin Helsingin osalta muiden toimistojen toimialueista, suositamme, että nimeksi annetaan viittauskohteeltaan joustava Eteläinen oikeusaputoimisto – Södra rättshjälpsbyrån (ks. tarkempia perusteluja kohdasta, jossa käsitellään edunvalvontaa ja talous- ja velkaneuvontaa järjestävien toimistojen nimiä).   

Savo-Karjalan oikeusaputoimiston (Rättshjälpsbyrån i Savolax-Karelen) toimialue kattaa ehdotuksen mukaan Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Tämä on linjassa esimerkiksi Savo-Karjalan vaalipiirin ja Punaisen Ristin Savo-Karjalan piirin kanssa. Muinainen Savon ja Karjalan lääni kattoi kutakuinkin saman alueen. Savo-Karjalalla voidaan kuitenkin nykykielessä viitata myös koko Savon ja Karjalan muodostamaan alueeseen.  Vaalipiirin nimeä Savo-Karjalan vaalipiiri on arvosteltu, sillä myös Etelä-Savo ja Etelä-Karjala ovat yhtä lailla historiallista Savoa ja Karjalaa.

Vaihtoehtona voisi harkita maakuntien nimiin perustuvaa nimeä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan oikeusaputoimisto – Rättshjälpsbyrån i Norra Savolax och Norra Karelen, joka on nimeä Savo-Karjalan oikeusaputoimisto täsmällisempi ja ymmärrettävämpi. Se poikkeaisi kuitenkin pituudeltaan selvästi muista Kotimaisten kielten keskuksen suosittamista nimistä ja olisi myös käytössä huomattavasti ehdotettua nimeä hankalampi. Näin ollen Kotimaisten kielten keskus suosittaa nimeä Savo-Karjalan oikeusaputoimisto – Savolax-Karelens rättshjälpsbyrå, vaikka pitääkin sitä jossain määrin huonosti paikantavana ja oikeinkirjoitukseltaan hankalahkona.  

Nimestä Kaakkois-Suomen oikeusaputoimisto – Rättshjälpsbyrån i Sydöstra Finland käy huonosti ilmi, että myös Etelä-Savo kuuluu sen toimialueeseen. Vaikka Etelä-Savo liitettiin vuonna 2013 Kaakkois-Suomen vaalipiiriin, koostuu Kaakkois-Suomi vakiintuneen käsityksen mukaan vain Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnista. Mainittakoon, että yhtään sen parempi käytäntö ei ole Päijät-Hämeen liittäminen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan rinnalle Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen toimialueeseen.

Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon oikeusaputoimisto olisi pituutensa takia käytössä hankala, ja sen rinnasteiset osat olisivat merkitykseltään epäpariset (maakunta ja maakuntaa laajempi alue). Suositamme edunvalvontaa sekä talous- ja velkaneuvontaa järjestävien toimistojen nimien mallin mukaan viittauskohteeltaan epämääräisempää nimivaihtoehtoa Kaakkoinen oikeusaputoimisto – Sydöstra rättshjälpsbyrån.                     

Ehdotetun Lounaisrannikon oikeusaputoimiston (Rättshjälpsbyrån i Sydvästkusten) toimialueena on Varsinais-Suomen maakunta ja Uudenmaan maakunnan länsiosat Espooseen saakka. Esimerkiksi Espoon ja Kirkkonummen kunnat sijaitsevat kuitenkin yleisen käsityksen mukaan etelärannikolla. Näin ollen suositamme edunvalvontaa sekä talous- ja velkaneuvontaa järjestävien toimistojen nimien mallin mukaan viittauskohteeltaan epämääräisempää nimivaihtoehtoa Lounainen oikeusaputoimisto – Sydvästra rättshjälpsbyrån.

Sisä-Suomen oikeusaputoimiston (Rättshjälpsbyrån i Inre Finland) toimialue vastaa suunniteltujen Sisä-Suomen edunvalvontatoimiston ja Sisä-Suomen talous- ja velkaneuvontatoimiston toimialuetta (Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnat). Koska edunvalvontaa ja talous- ja velkaneuvontaa järjestäville toimistoille on tarkoituksenmukaista suosittaa nimiä Keskinen edunvalvontatoimisto ja Keskinen talous- ja velkaneuvontatoimisto suositamme yhdenmukaisuuden vuoksi myös oikeusaputoimistolle nimeä Keskinen oikeusaputoimisto – Mellersta rättshjälpsbyrån.

Ehdotetun Lappi-Kainuun oikeusaputoimiston (Rättshjälpsbyrån i Lappland-Kajanaland) toimialueeseen kuuluvat Lapin ja Kainuun maakunnat sekä lisäksi Taivalkosken ja Kuusamon kunnat Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Jälkimmäistä poikkeusta maakuntajaosta voi kuitenkin pitää sen verran pienenä, ettei sitä tarvitse mainita nimessä. Jos toimialue on laajempi, kuin mihin määriteosana käytetty paikannimi yleensä viittaa, eivät sekaannukset ole niin todennäköisiä, kuin jos toimialue onkin määriteosana käytetyn paikannimen viittauskohdetta suppeampi. Lisäksi Taivalkoski ja Kuusamo sijaitsevat maantieteellisesti Lapin ja Kainuun maakuntien välissä.

Nimessä Lappi-Kainuun oikeusaputoimisto on käytetty kaksoisnimeä Lappi-Kainuu, joka ei ole vakiintuneesti käytössä. Kotimaisten kielten keskus ei suosita muodostamaan tällaista paikannimeä. Suomen kielessä yhdysmerkillä kirjoitettavat kaksoisnimet (esimerkiksi historiallinen lääni Savo-Karjala tai kunnannimi Mänttä-Vilppula) osoittavat yleensä paikkojen yhteenkuuluvuutta ja viittaavat siis yhteen hallinnolliseen kokonaisuuteen. Nimen tarkoitteen osapuolina olevia paikkoja ilmaistaan sen sijaan ajatusviivalla ja molemmat nimet taipuvat, kuten nimessä Askolan–Pukkilan seurakunta. Jos suomenkielisessä nimessä haluaa käyttää ajatusviivaa, olisi oikeinkirjoitussuositusten mukainen kirjoitusasu Lapin–Kainuun oikeusaputoimisto. Ruotsinkielinen, yhdysmerkin sisältävä nimi Rättshjälpsbyrån i Lappland-Kajanaland on sen sijaan ruotsin oikeinkirjoitussuositusten mukainen. Kotimaisten kielten keskus suosittaa kuitenkin helppokäyttöisempää ja-sanan sisältävää nimeä Lapin ja Kainuun oikeusaputoimisto – Lapplands och Kajanalands rättshjälpsbyrå.

Ehdotuksen mukaan Jokiseudun oikeusaputoimiston toimialueeseen kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakunta lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia. Sanaa jokiseutu on käytetty maisemaseutujen nimissä Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko ja Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko. Näissä nimissä se esiintyy kuitenkin paikannimimääritteen kanssa ja viittaa Pohjois-Pohjanmaan lisäksi myös Keski-Pohjanmaahan. Jokiseutua ei voi pitää vakiintuneena paikannimenä, vaan se on yhdyssana, jolla voidaan viitata minkä tahansa joen ympäristöön. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ilmestyy paikallislehti Pielisjokiseutu. Vuonna 2009 julkaistun Ylen uutisen otsikossa jokiseudulla viitataan puolestaan Kokemäenjoen ympäristöön (https://yle.fi/a/3-5768267(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)). Nimi Jokiseudun oikeusaputoimisto ei siis paikanna toimistoa valtakunnallisesti riittävän hyvin. Nimeä ei voi pitää käyttökelpoisena siksikään, että sille ei ole olemassa vakiintunutta ruotsinkielistä vastinetta. Kotimaisten kielten keskus painottaa, että erikieliset nimet tulisi suunnitella rinnan, jotta molempiin kansalliskieliin saadaan käyttökelpoiset nimet.

Suositamme nimen Jokiseudun oikeusaputoimisto sijaan paikantavampaa nimeä, jolle voidaan muodostaa ymmärrettävä ruotsinkielinen vastine. Nimi Pohjois-Pohjanmaan oikeusaputoimisto – Norra Österbottens rättshjälpsbyrå voisi tulla kyseeseen. Se paikantaa toimialueen muuten hyvin, mutta vaarana on, että yleisesti tulkitaan Pohjois-Pohjanmaan oikeusaputoimiston palvelevan myös Pohjois-Pohjanmaahan kuuluvien Kuusamon ja Taivalkosken asukkaita, vaikka näin ei ole.

Nimeä Pohjois-Pohjanmaan oikeusaputoimisto parempana pidämme nimeä Oulun seudun oikeusaputoimisto – Uleåborgsregionens rättshjälpsbyrå. Oulun seutu on rajoiltaan epämääräinen ilmaus ja siksi tässä yhteydessä toimiva. Voi kuitenkin pohtia, haittaako määriteosan ymmärrettävyyttä se seikka, että Oulun kaupunki vaikuttaa verkkosivujensa perusteella (https://www.ouka.fi/oulun-seutu(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)) käyttävän ilmausta Oulun seutu erityisesti sellaisissa konteksteissa, joissa se tekee yhteistyötä Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kanssa – siis oikeusaputoimiston toimialuetta suppeammalla alueella. Tämä ei Kotimaisten kielten keskuksen näkemyksen mukaan kuitenkaan estä sitä, etteikö merkitykseltään joustava ilmaus Oulun seutu voisi muissa yhteyksissä viitata erilaiseen maantieteelliseen kokonaisuuteen.

Ruotsinkielisten nimien rakenteesta

Suomenkielisissä nimissä paikannimimäärite on aina nimen alussa genetiivissä: Helsingin oikeusaputoimisto, Länsirannikon oikeusaputoimisto. Ruotsin kielessä on mahdollista käyttää joko genetiiviä tai prepositiorakennetta. Oikeuspalveluviraston nimiehdotusten ruotsinkielisissä vastineissa on käytetty esimerkiksi muotoa Helsingfors rättshjälpsbyrå ja Rättshjälpsbyrån i Lappland-Kajanaland. On usein tapauskohtaista, kumpi ilmaus on luontevampi. Prepositiorakenne sopii yleensä paremmin silloin, jos nimi on pitkä.

Oikeuspalveluviraston ehdottamissa nimissä Rättshjälpsbyrån i Västkusten och Rätthjälpsbyrån i Sydvästkusten prepositiorakenne ei kuitenkaan ole mahdollinen, sille preposition i käyttö kusten-loppuisen nimen kanssa ei ole luontevaa. Myöskään prepositio på ei tule näissä nimissä kyseeseen, koska ilmaus på kusten hahmottuu viittaavan ensisijaisesti maantieteelliseen paikkaan eikä hallinnolliseen alueeseen suhteessa sisämaassa sijaitseviin muihin alueisiin.

Suositamme, että kaikissa paikannimimääritteen sisältävissä toimistojen nimissä käytetään yhdenmukaisesti genetiivirakennetta (esimerkiksi Västkustens rättshjälpsbyrå ja Uleåborgsregionens rättshjälpsbyrå). On kuitenkin huomattava, että genetiivin käyttö ei ole toimiva ratkaisu talous- ja velkaneuvontaa järjestävien toimistojen ruotsinkielisissä nimissä, jos niiden perusosana on pitkä rinnasteinen ilmaus ekonomi- och skuldrådgivningsbyrå. Kuten edellä on esitetty, Kotimaisten kielten keskus ei myöskään suosita talous- ja velkaneuvontaa järjestäville toimistoille sellaisia nimiä, joissa on paikannimi. Myös perusosaksi suositetaan yksinkertaisempaa yhdyssanaa ekonomirådgivningsbyrå tai skuldrådgivningsbyrå.