Vuoden 2025 nimilausuntoja

Anjalankosken seurakunta, Elimäen seurakunta, Kouvolan seurakunta, Kuusankosken seurakunta ja Valkealan seurakunta muodostavat Kouvolan seurakuntayhtymän. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli on käsittelemässä aloitteita, jotka koskevat kyseisten seurakuntien seurakuntajaon muuttamista. Aloitteissa esitetään, että 1.1.2027 lähtien kaikki edellä mainitut viisi seurakuntaa sekä Kouvolan seurakuntayhtymä lakkautettaisiin. Tilalle perustettaisiin yksi uusi seurakunta, jonka alueena olisi Kouvolan kaupungin eli nykyisen Kouvolan seurakuntayhtymän alue.

Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli pyytää Kotimaisten kielten keskuksen lausuntoa uudelle seurakunnalle ehdotetuista nimistä Kymijoen seurakunta, Kouvolan seurakunta, Suur-Kouvolan seurakunta, Kouvolan yhteinen seurakunta ja Pohjois-Kymen seurakunta.

Kuntien nimet osana seurakunnan nimeä

Seurakunnan nimen tärkein tehtävä on yksilöidä ja paikantaa kohteensa. Perinteiseen seurakunnan nimeen sisältyy yleensä kunnan tai kunnan osan nimi, jolloin nimi kertoo seurakunnan sijainnin yksiselitteisesti. Yksi toimivan nimen ominaisuus on nimen pysyvyys. Siksi seurakuntien määrää vähennettäessä on hyvä pohtia, voisiko jokin olemassa olevista seurakunnan nimistä toimia edelleen uuden kokonaisuuden nimenä, vaikka toimialue onkin entistä laajempi. Laajentumisesta on mahdollista kertoa muullakin tavalla kuin nimellä.

Monissa tapauksissa yhdistymisen kautta syntyneen seurakunnan nimeksi on valittu isoimman seurakunnan nimi. Tässä tapauksessa isoimman seurakunnan nimi on Kouvolan seurakunta. Jos tämä nimi päätetään siirtää uuteen käyttöön, se vastaisi jopa nykytilannetta paremmin seurakunnan toimialuetta, joka on jatkossa koko Kouvolan kaupunki. Kouvolan kaupungin seurakunnista tiedotetaan tälläkin hetkellä verkossa otsikolla Kouvolan seurakunnat. Valtakunnallisen hahmottamisen kannalta olisi luontevaa ja ymmärrettävää, että kun Kouvolassa toimivien viiden seurakunnan tilalle tulee yksi, sen nimeksi tulisi Kouvolan seurakunta. 

Jos seurakunnat eivät halua esimerkiksi tasapuolisuuden takia valita yhden aiemman seurakunnan nimeä yhteiseksi nimeksi, voidaan nimeen ottaa myös kaksi kunnan tai kunnanosan nimeä. Tämä käytäntö ei kuitenkaan ole toimiva silloin, kun yhdistyviä seurakuntia on enemmän kuin kaksi. Tasapuolisuutta lienee tässä tapauksessa haettu nimiehdotuksilla Kouvolan yhteinen seurakunta ja Suur-Kouvolan seurakunta. Niillä on mahdollisesti haluttu korostaa myös uuden seurakunnan erottuvuutta nykyisestä Kouvolan seurakunnasta.

Kotimaisten kielten keskus ei suosita sanan yhteinen käyttöä seurakunnan nimessä. Adjektiivin merkitys on Kielitoimiston sanakirjan mukaan ’joka on samanaikaisesti kahden tai useamman omistuksessa, hallussa tai käytössä tai koskee kahta tai useampaa’. Sanan merkitys nimessä jää epämääräiseksi, ja nimiehdotus herättää lähinnä kysymyksiä: Keiden yhteiseen seurakuntaan viitataan? Miksi nimessä mainitaan sana yhteinen, kun kaikki seurakunnat ovat jäsenilleen yhteisiä? Sana ei siis välitä kuulijalle tarpeellista lisätietoa, vaan pidentää nimeä ja tekee siitä sekä vaikeammin ymmärrettävän että hankalamman käytössä.

Myöskään nimi Suur-Kouvolan seurakunta ei ole Kotimaisten kielten keskuksen näkemyksen mukaan tarkoituksenmukainen. Paikannimeä Suur-Kouvola on käytetty joissakin yhteyksissä viittaamassa Kouvolan kaupunkiin vuoden 2009 kuntaliitosten jälkeen. Sitä ei voi kuitenkaan pitää merkitykseltään ja viittauskohteeltaan vakiintuneena paikannimenä. Kun viitataan nykyiseen Kouvolan kaupunkiin, on valtakunnallisesti yksiselitteisempää puhua ja kirjoittaa Kouvolasta. Tämä johtuu siitä, että nimi Suur-Kouvola sisältää merkityksensä perusteella ennakko-oletuksen, että nimi viittaa Kouvolaa laajempaan alueeseen. Näin ei kuitenkaan nykyisten kuntarajojen perusteella ole asian laita.

Toimivan seurakunnan nimen tehtävä ei ole kantaa muistoa taannoin tapahtuneesta kuntaliitoksesta. Tarvittaessa nykyinen, toiminta-alueeltaan suppeampi Kouvolan seurakunta voidaan erottaa uudesta seurakunnasta esimerkiksi ilmauksilla vanha Kouvolan seurakunta tai vuotta 2027 edeltänyt Kouvolan seurakunta.

Luonnonpaikan nimi osana seurakunnan nimeä

Hyvä seurakunnan nimi välittää tietoa siitä, missä seurakunta toimii. Asuttujen paikkojen nimet toimivat yleensä määriteosana parhaiten, koska seurakunnan toiminta ja toimitilat sijaitsevat kylissä, kaupunginosissa ja taajamissa. Keskeisten luonnonpaikkojen nimiä voi hyödyntää lähinnä silloin, jos tarpeeksi kattavaa asutusnimeä tai asutusnimien yhdistelmää on vaikeaa löytää.

Kotimaisten kielten keskus ei suosita uudelle seurakunnalle nimeä Kymijoen seurakunta, koska määriteosa Kymijoki ei paikanna seurakuntaa riittävän hyvin. Kymijoki virtaa yhteensä seitsemän kunnan alueella ja yhdistyy Kouvolan lisäksi vahvasti muun muassa Kotkan kaupunkiin. Nimiehdotus Pohjois-Kymen seurakunta on hieman toimivampi, mutta paikannimi Pohjois-Kymi ei ole viittauskohteeltaan vakiintunut, ja sillä viitataan Kouvolan lisäksi usein myös Iittiin ‒ esimerkiksi Pohjois-Kymen Luonto ry:n ja Pohjois-Kymen Kasvu ry:n toimialueisiin kuuluu Iitti. Näin ollen Iitti saatetaan mieltää osaksi Pohjois-Kymen seurakuntaa, vaikka se ei kuulu uuden seurakunnan toimialueeseen.

Suositus

Kotimaisten kielten keskus suosittaa uuden seurakunnan nimeksi nimeä Kouvolan seurakunta.

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli harkitsee aloitteen tekemistä seurakuntaliitoksesta, jossa Vehmaan, Kustavin ja Taivassalon seurakunnat lakkautettaisiin ja niiden tilalle perustettaisiin uusi seurakunta. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli pyytää Kotimaisten kielten keskuksen lausuntoa mahdolliselle uudelle seurakunnalle suunnitellusta nimestä Vakka-Suomen seurakunta.

Seurakunnan nimen tärkein tehtävä on yksilöidä ja paikantaa kohteensa. Perinteiseen seurakunnan nimeen sisältyy yleensä kunnan tai kunnan osan nimi, jolloin nimi kertoo seurakunnan sijainnin yksiselitteisesti. Yksi toimivan nimen ominaisuus on nimen pysyvyys. Siksi seurakuntien määrää vähennettäessä on hyvä pohtia, voisiko jokin olemassa olevista seurakunnan nimistä toimia edelleen uuden kokonaisuuden nimenä, vaikka toimialue onkin entistä laajempi. Laajentumisesta on mahdollista kertoa muullakin tavalla kuin nimellä.

Monissa tapauksissa yhdistymisen kautta syntyneen seurakunnan nimeksi on valittu isoimman seurakunnan nimi. Tässä tapauksessa isoimman seurakunnan nimi on Vehmaan seurakunta. Vehmaan seurakunta on myös kolmesta yhdistyvästä seurakunnasta kaikkein vanhin, mikä niin ikään puoltaa sen nimen ottamista uuden seurakunnan nimeksi.

Jos seurakunnat eivät halua esimerkiksi tasapuolisuuden takia valita yhden aiemman seurakunnan nimeä yhteiseksi nimeksi, voidaan nimeen ottaa myös kaksi kunnan tai kunnanosan nimeä. Tämä käytäntö ei kuitenkaan ole toimiva silloin, kun yhdistyviä seurakuntia on enemmän kuin kaksi. Tasapuolisuutta lieneekin tässä tapauksessa haettu nimiehdotuksella Vakka-Suomen seurakunta.

Kotimaisten kielten keskus ei suosita mahdolliselle uudelle seurakunnalle nimeä Vakka-Suomen seurakunta. Alueennimi Vakka-Suomi viittaa seurakunnan toimialuetta laajempaan kulttuurishistorialliseen alueeseen, johon lasketaan esimerkiksi Wikipedian mukaan kuuluvan Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kuntien lisäksi Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungit sekä Mynämäen ja Pyhärannan kunnat.

Vuonna 1965 julkaistun Otavan suuren tietosanakirjan mukaan vakkasuomalaiset on ollut yleinen ilmaus erityisesti 1500-luvun asiakirjoissa, joissa se on viitannut Kalannin seudun eli Kalannin, Laitilan ja Pyhämaan asukkaisiin. Sekä Kalanti että Pyhämaa ovat nykyään osa Uuttakaupunkia. Vakka-Suomi on tietosanakirjan mukaan ”nykyisin tullut käyttöön Uudenkaupungin seudun epävirallisena nimityksenä”. Suomalaisessa paikannimikirjassa (2007) todetaan, että Pentti Virrankosken mukaan varsinaiseen Vakka-Suomeen luetaan yleensä vain kolme vanhaa varsinaissuomalaista pitäjää: Uusikirkko (sittemmin Kalanti), Laitila ja Pyhämaa.

Määriteosa Vakka-Suomi ei siis paikanna seurakuntaa riittävän hyvin. Nimen perusteella Uusikaupunki ja Laitila miellettäisiin helposti osaksi Vakka-Suomen seurakuntaa, vaikka ne eivät kuulu uuden seurakunnan toimialueeseen. Nimi Vakka-Suomi saattaa olla paikallisidentiteetin kannalta tärkeä myös muiden Vakka-Suomen kuntien asukkaille, joten sen käyttö kyseessä olevan seurakunnan nimessä voi myös tuntua nimen omimiselta liian suppeaan käyttöön.

Joissakin tapauksissa kuntaa laajempaan toimialueeseen voidaan viitata luontevasti käyttämällä sanaa seutu, esim. Vehmaan seudun karaokelaulajat. Tällainen käytäntö (esim. Vehmaan seudun seurakunta) ei kuitenkaan ole perinteisesti ollut seurakuntien nimissä tapana. Sen sijaan seurakunnan toimialue voi olla nimen määriteosana toimivan kunnan aluetta laajempi. Esimerkiksi Alajärven seurakuntaan kuuluvat myös Lappajärven ja Vimpelin kunnat ja Saarijärven seurakuntaan puolestaan Kannonkosken ja Kivijärven kunnat. Nimien valtakunnallisen yhdenmukaisuuden ja ymmärrettävyyden takia kallistumme sille kannalle, ettemme suosita sanan seutu käyttöönottoa seurakunnan nimessä.

Suositus

Kotimaisten kielten keskus suosittaa mahdollisen uuden seurakunnan nimeksi nimeä Vehmaan seurakunta.