1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Suomen kieli alkoi kiinnostaa minua erityisesti lukioaikana, ja päädyinkin sitten lukion jälkeen Helsingin yliopistoon opiskelemaan sitä. Kiinnostus kieleen ja kirjallisuuteen syntyi jo varhaislapsuudessa, sillä rakastin kirjastossa käymistä ja kirjojen valitsemista kotiin vietäväksi. Minulle luettiin paljon; edes kotonamme vierailulla olleet eivät välttyneet lukutehtävältä. Koulussa kaikki kielen rakenteisiin, kirjoittamiseen ja lukemiseen liittyvä oli minulle mieluisaa.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Suomen kielen paikallismurteiden moninaisuus on suuri rikkaus. On mahtavaa huomata, että murteet elävät edelleen. Minusta on kiehtovaa kuunnella ihmisten puhetta ja pohtia, millainen on heidän murretaustansa.
Minusta on kiehtovaa kuunnella ihmisten puhetta ja pohtia, millainen on heidän murretaustansa.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Selkeän kirjakielen käyttö lienee keskeisin kieliasia omassa käytännön työssäni. Suomi toisena kielenä ‑näkökulma on myös viime aikoina korostunut työssäni, koska yhdistimme marraskuussa 2025 voimamme Suomenopettajat ry:n kanssa.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
On hienoa, että suomen kieltä puhutaan ja kirjoitetaan niin monimuotoisesti. Kielemme taipuu kaikenlaisiin tilanteisiin. Kielenkäyttäjien kielitausta heijastuu myös kiehtovasti tavasta puhua ja kirjoittaa suomea.
Kieli heijastaa yhteiskuntaa ja muuttuu sen mukana, sen tarpeisiin vastaten. On kuitenkin tärkeää, että muistamme arvostaa omaa kieltämme ja sen vuoksi tehtyä työtä. Ilman sitä suomen kieli ei olisi näin elinvoimainen kuin se nyt on. On myös tärkeää opiskella monipuolisesti muita kieliä. Minua harmittaa se, että kielivarantomme kapenee jatkuvasti, kun koulussa opiskellaan lähinnä vain englantia. Annamme tällä hetkellä englannin kielelle liian suuren aseman.
Annamme tällä hetkellä englannin kielelle liian suuren aseman.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry:n keskeinen tehtävä on huolehtia suomen kielen ja sen opetuksen asemasta. Kyllä, mielestäni minulla on järjestömme edustajana hyvät mahdollisuudet vaikuttaa yleiseen suhtautumiseen sekä suomen kieltä ja sen opetusta että yhteiskuntamme monikielisyyttä ja kielten rinnakkaiseloa kohtaan.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
On ilahduttavaa, että kansalliskielten asemaa on viime vuosina nostettu vahvasti esiin. Kansalliskielistrategia on tärkeä. Meidän on tiedostettava, että vain me itse voimme huolehtia omien kieltemme elinvoimaisuudesta. Emme saa antaa englanninkielistymiselle tilaa kansalliskielten kustannuksella. Myös tie yhteiskunnalliseen osallisuuteen kulkee kansalliskielten oppimisen kautta.
Toinen tärkeä näkökulma nykyisessä kielikeskustelussa on eri kielten rinnakkaiselo ja monikielisyys. Maamme on nykyisin todella monikielinen. On arvokasta, että ihminen saa käyttää omaa äidinkieltään ja sen oppimista tuetaan.
On arvokasta, että ihminen saa käyttää omaa äidinkieltään ja sen oppimista tuetaan.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kielessä on kauneinta se, että kielellä ihmiset ilmaisevat tunteitaan ja ajatuksiaan ja se luo yhteyksiä ihmisten välille. Kauheinta on se, että kieli on terävin miekka: sillä voidaan loukata muita ihmisiä ja aloittaa sotia.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Olisin mielipidekirjoitus. Yhteiskunnallinen kannanotto on tärkeää.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Ottaisin mukaan Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen. Siinä on ihmisen elämästä suunnilleen kaikki ja vielä niin upeassa muodossa.
Antoisaa juhlavuotta 50-vuotiaalle Kotukselle!
10. Mitä muuta haluat sanoa kotimaisten kielten teemavuonna?
Pidetään hyvää huolta arvokkaista kielistämme! Antoisaa juhlavuotta 50-vuotiaalle Kotukselle!
Toimitus: Olli Tamminen
Sari Hyytiäinen on Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry:n (aik. Äidinkielen opettajain liitto ry:n) toiminnanjohtaja. Tässä tehtävässä hän on ollut noin neljä vuotta. Koulutukseltaan Hyytiäinen on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja toimi Kouvolassa lukion äidinkielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden lehtorina. Sari Hyytiäinen oli vuosina 2015–2021 Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja ja vuosina 2018–2024 suomen kielen lautakunnan varapuheenjohtaja.
Kirjoitus on osa kotimaisten kielten teemavuoden julkaisuja. Kotimaisten kielten keskus haastattelee vuonna 2026 merkittäviä kotimaisten kielten edistäjiä sekä yhteiskunnallisia keskustelijoita 10 kysymystä kielestä ‑sarjaan.
12.2.2026: Tehty pyynnöstä muokkaus kirjoittajan esittelytekstiin.