Selkokieli mahdollistaa sen, että tietoa saavat yhdenvertaisesti myös ne ihmiset, joiden on vaikea lukea ja ymmärtää yleiskielisiä tekstejä. Syynä selkokielen tarpeeseen voi olla esimerkiksi kehitysvamma, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Kun selkeän kielen lisäksi viestitään myös selkokielellä, jokainen voi saada tietoa, hoitaa asioitaan itsenäisesti ja osallistua yhteiskunnan toimintaan.
Jopa 812 000 henkilöä tarvitsee selkokieltä
Selkokielen tarvetta Suomessa on selvitetty uudessa, Selkokeskuksen teettämässä tarvearviossa. Arvion mukaan Suomessa 632 000–812 000 henkilöä eli noin 11–14 prosenttia väestöstä tarvitsee selkokieltä. Tarve on jonkin verran kasvanut verrattuna edelliseen arvioon, joka on vuodelta 2019. Arvio perustuu tilasto- ja tutkimustietoon, ja sen on tehnyt Elisa Haverinen osana suomen kielen oppiaineen maisterintutkielmaansa.
Selkokielen kohderyhmät ovat osittain päällekkäisiä. Siksi tarvearviossa on pyritty varmistamaan, että samoja henkilöitä ei ole laskettu useampaan kertaan, jos he kuuluvat useaan eri ryhmään. Suomessa tehty selkokielen tarvearvio on myös kansainvälisesti poikkeuksellisen tarkka, sillä useimmissa muissa maissa ryhmien päällekkäisyyttä ei ole arvioitu.
Myös viranomaiset viestivät selkokielellä
Selkokielisen viranomaisviestinnän määrä on kasvussa, vaikka tarjonta onkin vielä hajanaista.
Viranomaisista Kela on tehnyt suunnitelmallista ja pitkäjänteistä selkoviestintää jo pitkään – ensimmäiset selkokieliset esitteet julkaistiin vuonna 2010. Esitteiden lisäksi Kelan palveluista voi lukea heidän verkkosivuiltaan selkosuomeksi ja -ruotsiksi. Selkokielen käyttöön ja osaamisen kehittämiseen kannustavat esimerkiksi kansalliskielistrategia ja avoimen hallinnon strategia.
Tuore esimerkki julkishallinnon selkokielisestä tiedottamisesta ovat aluehallintoviraston uudet selkokieliset verkkosivut, joilla kerrotaan, mitä aluehallintovirasto tekee, miten heihin voi olla yhteydessä ja miten tehdään kantelu tai oikaisuvaatimus. Euroopan kuluttajakeskus puolestaan kertoo selkosivuillaan kuluttajan oikeuksista verkko-ostamisessa ja lentomatkustamisessa. Kuluttajakeskus on valinnut selkosivujen aiheet sen perusteella, mistä heille erityisesti tulee yhteydenottoja.
Järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöstä on esimerkkinä verkkosivusto, joka esittelee 72 tuntia -varautumissuosituksen. Sivuston toteutuksessa on mukana useita eri tahoja, ja sitä rahoittaa Huoltovarmuuskeskus ja koordinoi Suomen pelastusalan keskusjärjestö. Sivustolla suosituksen voi lukea myös selkosuomeksi ja -ruotsiksi. Se kertoo, miten häiriötilanteisiin voi etukäteen varautua ja mitä häiriötilanteessa kannattaa tehdä. Luotettavan ja selkeän viranomaistiedon ja ohjeiden merkitys kasvaa erityisesti ongelma- ja kriisitilanteissa.
Selkokielisiin materiaaleihin voi tutustua kootusti Selkokeskuksen verkkosivuilla. Siellä on linkit sähköisiin materiaaleihin, jotka ovat saaneet selkotunnuksen.
Uusi tietokirja selkokielen tutkimuksesta
Selkokieltä on kehitetty Suomessa jo pitkään käytännön tarpeisiin, ja myös selkokielisiä materiaaleja on julkaistu vuosikymmenten ajan. Selkokielen tutkimus on kuitenkin käynnistynyt Suomessa vasta viime vuosina. Camilla Lindholmin ja Leealaura Leskelän toimittama Tutkimusretkellä selkokieleen -teos kartoittaa, mitä selkokieli on, miten sitä on tutkittu ja millaista tutkimusta tarvitaan. Kirjassa selkokieltä tarkastellaan esimerkiksi kielitieteen, terveystaloustieteen ja vammaistutkimuksen lähtökohdista. Kotimaisten kielten keskuksesta kirjoittajajoukossa ovat mukana Solveig Arle, Henna Kara ja Ulla Tiililä.
