Lakka, hilla, muurain, valokki, lintti ja nevamarja – mainiolla marjalla on monta nimeä. Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja Kirsti Aapala kertoi elokuussa Ruotsin radion haastattelussa, mistä tämän ”kosteikkojen kullan” vaihtelevat nimitykset johtuvat.
Nimitykset voivat vaihdella esimerkiksi käyttöyhteyden mukaan. ”Minä poimin muuraimia, mutta teen niistä lakkahilloa”, kertoo muuan kuuntelija Sveriges Radio Finskan sosiaalisessa mediassa.
Tietoa lakkasanoista löytyy murresanakirjan lisäksi muun muassa Aapalan aihetta käsittelevistä artikkeleista.
Pirjosta Heidiin, Karista Mikkoon – suosituimmat etunimet 50-luvulta 80-luvulle
Kotiliedessä ilmestyi kesän aikana neljä juttua eri vuosikymmenten suosituimmista etunimistä. Asiantuntijana jutuissa haastateltiin Kotuksen nimistönhuoltaja Petra Saarnistoa.
Etunimien sykli on jutun mukaan 80–100 vuotta. Lapselle ei yleensä haluta antaa oman sukupolven eikä vanhempien sukupolven nimeä. Sen sijaan isovanhempien sukupolven nimet miellyttävät useimpien korvaa. Tämän nimisyklin mukaan 1950-luvun nimet saattaisivat tulla uudelleen muotiin 2030-luvulla. Niin ei kuitenkaan Saarniston mukaan välttämättä käy.
”1940-luvun nimiäkään ei vielä hirveästi näy suosituimpien nimien listoilla. Suurten ikäluokkien nimien edustajia on niin paljon, ettei nimistä välttämättä tule uudelleen suosittuja. Niissä on tietynlaista painolastia”, Saarnisto toteaa.
Pirjo, Heidi, Kari ja Mikko, siinä muutamia suosikkinimiä vuosikymmenten varrelta. Entä millaiset nimet ovat suosiossa nyt? Petra Saarnisto kertoo Me Naiset -lehden haastattelussa, että tällä hetkellä suosittuja ovat sellaiset nimet, jotka alkavat vokaalilla tai pehmeällä konsonantilla. Myös luontoaiheisia nimiä annetaan 2020-luvun lapsille.
Yleistyvät uudissukunimet – Sjöroosista ja Sundbergistä Roosberg
Oman sukunimen vaihtaminen uudissukunimeen on yhä yleisempää. Hakemuksia tulee oikeusministeriön nimilautakuntaan vuosittain noin tuhat.
”Suosio on kasvanut koko 2000-luvun ajan”, kertoo nimilautakunnan jäsen Petra Saarnisto Kotilieden haastattelussa. Nimilakia uudistettiin vuonna 2019, minkä jälkeen uudissukunimien suosio kasvoi entisestään. Ennen nimenvaihtoa piti perustella, nykyään perusteita ei enää vaadita. Esimerkiksi aiempaa useampi pariskunta haluaa naimisiin mennessään uuden sukunimen sen sijaan, että pidettäisiin jommankumman nimi.
Kotilieden jutun mukaan yhä suositumpia ovat sukunimet, jotka on muodostettu kahdesta nimestä. Tällainen on esimerkiksi laulaja Chisun eli Christel Sundbergin ja tuottaja Jori Sjöroosin uusi sukunimi Roosberg, jonka pari otti avioituessaan.
Kotimaisten kielten keskus julkaisi vuonna 2018 verkkojulkaisun Ehdotuksia uusiksi sukunimiksi. Nimiluettelo on tarkoitettu avuksi ja inspiraation lähteeksi niille, jotka harkitsevat sukunimensä muuttamista uudeksi eli vuonna 2019 voimaan tulleessa etu- ja sukunimilaissa määritellyksi uudissukunimeksi.
Kuukauden sana ei ole suositus – ”peukku” on huumeslangia, ”alfa-pvp” sopii yleiskieleen
Kesällä julkisuudessa keskusteltiin paljon muuntohuume alfa-pvp:stä. Kotimaisten kielten keskus valitsi siihen viittaavan slangisanan peukku kuukauden sanaksi elokuussa. Valinta kuukauden sanaksi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Kotus suosittelisi sanan käyttöä yleiskielessä.
Asiaa selvensi viestintäkoordinaattori Risto Uusikoski Kotus-blogissa 8. syyskuuta. Blogin mukaan slanginimeä ei sovi käyttää muuntohuumeen ensisijaisena nimityksenä.
Uusikosken teksti ja siihen liittyvä Kotuksen lehdistötiedote herättivät suurta huomiota sekä journalistisessa että sosiaalisessa mediassa. Aiheesta julkaistiin juttuja läpi mediakentän. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti, että moni kokee valinnan kuukauden sanaksi tarkoittavan samalla Kotuksen hyväksyntää. ”Näin ei siis olekaan?” lehti kysyy Uusikoskelta.
”Kuukauden sanan tarkoitus on nostaa esille jokin yhteiskunnassa, mediassa tai muualla ollut sana, mutta valinta ei ole mikään hyväksytty-leima tai tarkoita, että sanaa suositeltaisiin”, Uusikoski vastaa.