Suomen ja ruotsin kielen suhde ulottuu vuosisatojen taakse, ja siihen sisältyy monenlaisia vaiheita: esimerkiksi suomen kirjakieltä kehitettäessä 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella kiinnitettiin erityistä huomiota ruotsin vaikutukseen. Tästä huolimatta tai juuri tämän takia moni suomessa yhä käytössä olevista oikeinkirjoitussuosituksista seuraa ruotsin (ja saksan) kielen mallia.
Suomen ja ruotsin kielen oikeinkirjoitusperiaatteet ovat siis pitkälti yhteneväiset. Erojakin silti on, esimerkiksi yhdysmerkin eli yhdysviivan käytössä:
- Suomen kielessä yhdyssanan osien väliin merkitään yhdysviiva, kun alkuosa loppuu samaan vokaaliin, jolla loppuosa alkaa: huippu-urheilu. Ruotsin kielessä näin ei tehdä: friidrott (fri + idrott ’yleisurheilu’).
- Suomen kielessä yhdyssanan osana oleva nimi erotetaan muusta sanasta viivalla: Suur-Tukholma. Ruotsin kielessä viivaa ei käytetä: Helsingforsregionen (’Helsingin seutu’).
- Suomen kielessä useamman sanan sisältävä yhdyssanan alkuosa erotetaan loppuosasta välilyönnillä ja yhdysviivalla: Juha Vainio -palkinto. Ruotsin kielen suositusten mukaan moniosaiset yhdyssanat kirjoitetaan ilman välilyöntiä: Evert Taube-priset (’-palkinto’).

Yhdysviivan käytön lisäksi eroavuuksia on muun muassa pilkutuksessa: ruotsin pilkkusäännöt ovat vapaamuotoisemmat kuin suomessa, jossa pilkutus perustuu pitkälti kielioppiin, kuten pää- ja sivulauseen erottamiseen. Myös esimerkiksi tavutusohjeet ovat osin erilaiset – ei vähiten siksi, että ruotsin kielessä on käytössä kaksi eri tavutusperiaatetta (stol-ar ~ sto-lar ’tuolit’).
Suomen kielen ajantasaiset suositukset voi tarkistaa Kielitoimiston ohjepankista, ruotsin kielen puolestaan Svenska skrivregler -teoksesta (uusin painos vuodelta 2017). Lisäksi verkossa on luettavissa Snabba skrivregler – i skolan och på jobbet (2024), joka on lyhennetty ja yksinkertaistettu versio vuoden 2017 oppaasta. Suomessa käytettävässä ruotsin kielessä noudatetaan samoja oikeinkirjoitussuosituksia kuin Ruotsissa.
Kielitoimiston ohjepankin lisäksi suomen oikeinkirjoituskysymyksiin saa apua muun muassa Kielitoimiston sanakirjasta. Pulmatilanteessa voi ottaa yhteyttä kielineuvontaan. Kotimaisten kielten keskus tarjoaa suomen kielen neuvonnan ohella myös ruotsin kielen neuvontaa.
Toimitus: Henna Leskelä