Mitä kielipolitiikassa tapahtui vuonna 2024? Minkälaista keskustelua kielten asemasta käytiin? Kielipolitiikan vuosi 2024 -katsauksessa pohditaan suomeen, ruotsiin, saamen kieliin, suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen viittomakieleen sekä romanikieleen liittyviä kielipolitiikan ilmiöitä julkisen keskustelun valottamana.
Julkaisun on kirjoittanut Kotimaisten kielten keskuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen, ja se perustuu verkossa julkaistuun sähköiseen aineistoon. Tärkeitä lähteitä ovat verkkolehdet, uutiset, artikkelit, tiedotteet ja erilaiset julkishallinnon tekstit.
Katsauksessa pureudutaan laajalti kielen asemaan koulutuksessa, mutta tilaa saavat myös kielen ja viranomaistoiminnan yhteydet: Vähemmistökieliselle yhteisölle merkittävä uutinen oli saamenkielinen versio OmaKela-asiointipalvelusta. Kelan järjestämän viittomakielten tulkkauspalvelun toimivuus puolestaan keskusteluttaa jatkuvasti, niin myös katsausvuonna.
Englantia tarjotaan, ruotsia ei opita
Englanti porskuttaa koulussa. Kielten opiskelua on yritetty monipuolistaa muun muassa A1-kielen opetuksen aloittamista varhentamalla, mutta A1-kielenä tarjotaan yhä voittopuolisesti englantia. Englanti saa lisää jalansijaa koulutuksessa myös tarkoituksellisten päätösten myötä: katsausvuonna hyväksyttiin lakimuutos, joka mahdollistaa englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamisen.
Ruotsin osaaminen on puolestaan heikentynyt suomenkielisissä kouluissa kaikilla asteilla sen jälkeen, kun ruotsin kielen ylioppilaskokeesta tuli valinnainen vuonna 2005. Katsausvuonna julkaistun väitöstutkimuksen mukaan yhdeksäsluokkalaisten ruotsin kielen taito on heikko, opiskelumotivaatio on kateissa eikä kielitaito kehity. Tuoreessa selvityksessä esitetään – jälleen kerran – lukuisia toimenpiteitä toisen kotimaisen oppimistulosten kohentamiseksi. Milloin näemme tuloksia?
Koululaisten lukutaitoa kohennettava
PISA-tulosten huononemista pidetään koulun epäonnistumisena siitä huolimatta, että suomalaisnuorten osaaminen PISA 2022 -tutkimuksessa oli kaikilla arviointialueella OECD-maiden keskiarvoa parempi. Tulosten jatkuva huononeminen on kuitenkin kyettävä katkaisemaan.
Suomen PISA-tulosten viesti on harvinaisen selvä: Koululaisten lukutaitoa on kohennettava urakalla. Lukutaito vaikuttaa merkittävästi oppimistuloksiin ja yleiseen koulumenestykseen.