Kaikki on nimittäin meillä nykyään ”ihan meedium”, ja jos asioiden tilaan ei voi vaikuttaa, silloin ”ei voi minkään”.
Alkuun kurtistin kulmiani, kun kommentti päivän retkestä tai arvio kokkauksistani oli tuo ihan meedium. Pikku hiljaa olen oppinut sijoittamaan lausahduksen oikeaan kohtaan asteikkoa. Tämänhetkinen käsitykseni on, että se asettuu selvästi plussan puolelle.
Paljon suurempaa kummastusta minussa on kuitenkin herättänyt ei voi minkään. Höristelin ensin korviani, koska uskoin kuulleeni väärin. Miten niin minkään? On kuitenkin ollut uskottava, että juuri noin se menee. Alkuun pohdin, onko tämä vain oman perhepiirini innovatiivista kielenkäyttöä, mutta pikainen nettihaku osoitti, että aivan samaan tapaan sitä näkyy käytetyn monissa verkkokeskusteluissa jo ainakin reilun vuoden ajan. Vielä en ole keksinyt, mistä muoto on lähtöisin. Kenties yhdestä lipsahduksesta, mutta miten se on saanut enemmän käyttäjiä? Onko joku tunnettu mediahahmo kenties toiminut levittäjänä? Odotan innolla kommentteja ja havaintoja.
Ylipäätään on kiehtovaa pohtia, miten uudet muodot kieleen syntyvät ja miten ne lähtevät liikkeelle. Ja miksi toiset uudismuodosteet saavat jalansijaa ja toiset taas jäävät pian unholaan? Näihin kysymyksiin kielentutkijatkaan eivät osaa vastata vielä laisinkaan tyhjentävästi.