Suullinen asiointi – räätälöintiä ja yhteistä toimintaa
Se, mikä tekee viranomaisten suullisista palveluista toimivia ja tehokkaita, voisi auttaa kirjoitetunkin virkakielen kehittämisessä, pohtii Liisa Raevaara.
Se, mikä tekee viranomaisten suullisista palveluista toimivia ja tehokkaita, voisi auttaa kirjoitetunkin virkakielen kehittämisessä, pohtii Liisa Raevaara.
Piia Mikkolalle kielentutkijaksi ajautuminen oli loogista seurausta lapsuuden kiinnostuksenkohteista.
Eero Voutilainen tutkii poliittista vuorovaikutusta ja lukee Daniil Harmsia.
Keskusteluntutkimuksen päivillä pohdittiin läsnäoloa vuorovaikutuksessa. Läsnä voi olla myös teksteissä, kirjoittaa Liisa Raevaara kolumnissaan.
Lukijaa suoraan puhuttelevat ohjeet murtavat käsitystä etäisestä virkakielestä. Ne luovat mielikuvaa ohjeen esittäjän ja vastaanottajan yhteistyöstä, kirjoittaa Liisa Raevaara.
Ruovedellä on ollut käytössä ilmaus lekaluku, jolla on tarkoitettu epäystävällistä, nopeasti annettua ohjeistoa. Voisiko se periytyä kirkkolatinasta, jossa sana decalocus tarkoitti ’kymmentä käskyä’?
Mistä tulee polemiikki?
Sana please voidaan tilanteen mukaan kääntää suomen eri kohteliaisuussanoilla, ole hyvä, kiitos ja jopa anteeksi.
Käynti päivystyspoliklinikalla herkisti korvat niin asiakkaiden kuin hoitohenkilökunnan kielenkäytölle. Aina ei viesti välity, vaikka yritystä on.