Siirry sisältöön

murteet

Sangosta saaviin, saavista kiuluun – vai kuinka?

Kesän Sanastaja 2020 -kyselyssä siirrytään varastorakennuksista saunaan.

Vaja, liiteri, kuuri ja suuli

Klöntti- ja möhkälekysely keräsi joukon hilpeitä nimityksiä epämääräisille kappaleille.

Kesakko ja pisama

Mistä tulevat kesakko ja pisama?

Tyttö pukeutuneena Peppi Pitkätossuksi Linnanmäellä. Yksityiskohta. 1950-luku. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Pälvi

Sanalla pälvi on oikeastaan kielteinen merkitys, kun se tarkoittaa paikkaa, jossa ei ole lunta. Mistä sana tulee?

Poroja pälvellä Ruodusniemessä. Suijavaara, Ruotsi. 1919. Kuva: Eliel Lagercrantz. Museovirasto. CC BY 4.0.

Klöntit, möntit ja möhkäleet

Sanastaja 2020 -kyselyssä siirrytään säntillisestä lakanantaittelusta epämääräisiin kappaleisiin.

Hiidenkivi Nurmijärvellä. Kuva: Helga Lähdemäki. Nurmijärven museo.

Lakanat laskoksille

Aiempi Sanastaja 2020 -kysely viritti innokkaan keskustelun pannukakuista ja letuista.

Aivastaa

Mitä tiedetään verbin aivastaa alkuperästä?

Aivastuspulveri-tuotepakkaus. Nies-pulver-pilailuväline. Harrastelijain aitan myyntiartikkeli. 1960-luku. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Kuntta

Nykyisin on suosittua levittää esimerkiksi kesäpaikan pihaan metsästä peräisin olevaa kunttaa. Mistä sana kuntta tulee ja miten kauan sitä on käytetty?

Mättäitä lammen rannalla. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Pannukakkujen ja ohukaisten nimitykset pöytään

Tammikuun kyselyllä saatiin käsinesanojen kirjoa kautta maan.

Tammikuu

Mistä tammikuu on saanut nimensä?

Torpan tammi Laajalahdessa. 1975–1982. Kuva: Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.