Siirry sisältöön

murteet

Holokaustin kieltäminen

Kieltää-verbin monimerkityksisyys johtaa lukijan tulkitsemaan tekstin toisin kuin kirjoittaja aivan ilmeisesti on tarkoittanut.

Murteellisuuksia kirjakielessä

Nykysuomessa sanotaan länsimurteiden mukaisesti esimerkiksi ohra, kaula ja syylä eikä otra, kakla ja syplä, kuten vanhat itämurteiset muodot kuuluvat.

Mistä kirjakieleemme tuli d?

Kun harvinaiseksi käynyttä spiranttia alettiin ruotsissa korvata d:llä, siirryttiin meilläkin samaan käytäntöön.

Pidetäänkö peijaiset?

Murteissa peijaiset on vanhastaan tarkoittanut hautajaisia, etenkin hautajaispitoja.

Meni ko jänkähä

”Jänkhästä” puhuvien käsityksenä näyttää olevan, että peräpohjalaista murretta voi jäljitellä lisäämällä h:n satunnaisiin paikkoihin.

Tupasvillaa jängällä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Kakutuksen merkitys

Murteissa kakutuksella on tarkoitettu montakin eri asiaa.

Synttärikakku possuineen. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.

Kielensä kahleissa

Yleiskieltä puhuvankin murretausta paljastuu usein jonkin puheessa esiintyvän yksittäisen sanan perusteella.

Vadelma. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Laskiaisrokkaa

Sana herne on lainattu balteilta pari tuhatta vuotta sitten.

Runoilija ja murre

Murretta viljelleet lyyrikot ovat harvassa.

Ihmejuoma ternimaito

Sanan juuria on aikoinaan etsitty sanskritista asti.