Siirry sisältöön

julkishallinnon kieli

Kuka mahtuu teksteillä rakennettuun maailmaan?

Viranomaispalvelujen tekstit piirtävät kuvaa odotuksenmukaisesta asiakkaasta.

Kieli maailmaa muuttamassa

Kieli luo maailmaa, ja kieltä myös muutetaan maailman muuttamiseksi.

Äidinkieli väestörekisterissä

Mihin rekisteritietoa äidinkielestä käytetään hallinnossa?

Tietosuojauudistus ulottuu myös kieleen

Tietosuojauudistus asettaa monenlaisia vaatimuksia myös kielelle. Montako kielen asiantuntijaa uudistusta varten palkattiin, kysyy Ulla Tiililä kolumnissaan.

Hyvään virkakieleen opinnoista alkaen

Millaisia virkakielitaitoja opiskelijoilla tulisi valmistuttuaan olla? Liisa Raevaara kertoo kolumnissaan oppilaitostyöpajojen kokemuksista.

Englanti kunnan asiointikieleksi

Espoon kaupunki on päättänyt ottaa englannin viralliseksi asiointikielekseen. Matti Räsänen pohtii kolumnissaan englannin kielen käyttöä julkishallinnon ja virallisten kielten näkökulmasta.

Arvokasta vai asiallista ja selkeää virkakieltä?

Ulla Tiililä pohtii, täyttävätkö sukupuolittuneet tehtävänimikkeet hallintolain hyvän kielen vaatimuksen.

Viitattu säädös ja väitetty rikos

Kielenkin pääsäännöistä on poikkeuksia, esimerkiksi otsikon ilmaukset. Aino Piehl tunnustelee kolumnissaan niiden käyttökelpoisuutta.

Viranomaisten ja palvelujen nimet toimiviksi

Ulla Onkamo pohtii kolumnissaan viranomaisten ja palvelujen nimien ongelmia. Niihin tulisi tarttua maakuntauudistuksen yhteydessä.

Lukijan puhuttelua vai yleisiä ohjeita?

Lukijaa puhuttelevat ohjeet ovat suositeltavia, mutta joskus yleinenkin ohje voi olla toimiva, kirjoittaa Liisa Raevaara.