Siirry sisältöön

historia

Intiaanikesä

Suomessa vanha kansa puhui Pärttylin pikkukesästä.

Hyrysysyn tarina

Hyrysysy tuli esiin sanakilpailussa, jonka sanomalehti Suometar pani pystyyn 1907.

Hyrysysy-karamellipaperi. Valmistaja Karl Fazer, n. 1900. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Markasta euroon

Muitakin rahannimityksiä kuin markka oli toki esillä, esim. Y. S. Yrjö-Koskisen ehdotus suomo.

Kapakka on siisti mesta

Ensimmäiset venäläiset lainasanat ovat lähtöisin ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen vaihteen tienoilta.

Kuvitus sanalipusta hevonen. ”Kylmäojan Iikka pitelee Polleaan”. Valokuva: J. Kemilä 1946, Utajärvi. Kuva: Kotuksen arkisto.

Helsingin ”amerikkalaiset” Linjat

Ensimmäiset linja-nimitykset tulevat esiin 1887 alueen kaavoittamisen yhteydessä.

Kuka muistaa puhosta?

Puhto on pohjalainen murresana, joka tarkoittaa taloryhmää.

Lapsia Puotinharjun Puhoksessa joskus vuosien 1964 ja 1973 välillä. Kuva: Teuvo Kanerva. Museovirasto. CC BY 4.0.

Kuka keksi Nuuksion?

On arveltu, että nimessä kuultaa saamen kielen joutsenta tarkoittavan sana.

Itsenäisyyden alkulähteillä

Itsenäisyyttä tarkoittivat 1700-luvun sanat itseolevaisuus, itsepysyväisyys, itseseisovaisuus ja itsestänsäseisovaisuus.

Hurraako hurri?

Alkuaan hurri ei ole eteläpohjalaisuus vaan itäsuomalaisuus. Sanan merkityksenkehitys on ollut todella huimaava.

Kadonneitten kansojen kieltä etsimässä

Kielentutkija voi löytää jälkiä suomensukuisia kieliä puhuneista heimoista tutkimalla pohjoisvenäläisiä murteita.