Kiksit kaksoismonikosta
Suomen kielessä monikkomuodossa esiintyvät sanat ovat voineet lainautua jo valmiiksi monikollisina.
englannin kieli
Entä jos?
Yritin viimeksi kirjoittaa tieteen kielestä. Jos kirjoittaa isoista kysymyksistä, voi olla varma, että saa vastaansa pikkumaista nälvintää ja näsäviisasta oletettujen (kirjoitus)virheiden oikaisua. Niin kävi nytkin.
Globalisointi vai kolonisointi?
Sanalla Selbstkolonialisierung puhujat tunnustivat tekevänsä itse itsestään marginaalisia luopumalla oman kielensä kehittämisestä tieteen kielenä.
Pakkoenglantia kouluissa
Olen ahdistuneena seurannut taas vauhtiin päässyttä keskustelua ruotsin asemasta Suomen koulujärjestelmässä.
Mitä osaaja osaa?
Osasin pienenä uida ja lukea, ja pian osasin myös ruotsia ja englantia. Osasin varautua pahimpaan tai arvata oikein. Osaajaa minusta ei koskaan tullut.
Tää on viimeinen kerta
Vuosi sitten kuvittelin pohtivani blogeissa lähinnä lingvistisiä kysymyksiä. Oli mielessä kertoa mahdollisille lukijoille opettavaisesti, miten ja miltä osin kieli muuttuu tai miten suhtautuvat toisiinsa lyhyet ja pitkät sanat tai missä, missä kielioppi sijaitsee. Mutta kuinkas sitten kävikään?
Samaan aikaan toisaalla
Kansainvälistyminen on nopeampaa kuin osasimme suomen kielen tulevaisuutta käsitelleessä raportissa uumoilla. Seuraavassa joitakin esimerkkitapauksia.
Pakkoenglantia
Helsingin yliopiston kieliperiaatteet ja jokapäiväinen käytäntö ovat keskenään ristiriitaiset. Pakkoenglanti tulee, mutta emme ole valmiit.
Kun maat on myyty, kieli on enää pelkkää kosmetiikkaa – vai onko sitäkään
Milloin puhkeaa kritiikittömän kansainvälistymisen kupla?