Helatorstain jälkeisenä perjantaina Suomessa herättiin poikkeuksellisiin oloihin: ensimmäistä kertaa sitten sotien viranomaiset varoittivat kansalaisia ilmauhasta. Drooniepäilyn vuoksi annettiin vaaratiedote, jossa Uudenmaan asukkaita kehotettiin pysymään sisätiloissa. Uhka oli ohi jo aamuseitsemältä, mutta tapauksen jälkipuinti on jatkunut.
Kritiikkiä on herättänyt varsinkin tiedottaminen, joka ei tositilanteessa toiminut toivotulla tavalla. Varoitusjärjestelmän pohjana oleva 112-sovellus ei piipannut, jos sitä puhelimessa edes oli, ja harvat olivat aamuyöllä tv- tai radiovastaanottimiensa ääressä. Jotkut saivat ensitiedon vaaratilanteesta Whatsapp-viestillä joltakulta tutultaan, jotkut jopa koulun Wilma-kanavasta.
Lainoja ja käännöksiä
Uuden varoitusjärjestelmän edistämisestä uutisoitiin jo huhtikuussa, mutta toukokuun tapahtumat sysäsivät sen kehittämisen pikavauhtiin. Mobiiliverkkoja hyödyntävä järjestelmä lähettäisi vaaratilanteessa ilmoituksen jokaiseen matkapuhelimeen tietyllä alueella, ilman erillistä sovellusta tai tekstiviestiä. Systeemi on jo käytössä monessa Euroopan maassa, ja englanninkielinen nimitys sille on cell broadcast (lyhenne CB).
Sanakirjantoimittajaa sanapari kuitenkin kiusaa. Suomenkieliselle lukijalle tai kuulijalle englanninkielinen ilmaus on läpinäkymätön, mutta silti valtamediassa on kirjoitettu esimerkiksi cell broadcast -järjestelmästä. Jälkiosa ja lausekonteksti kertovat vastaanottajalle toki jotain, mutta etäännyttävä vieraskielinen sanapari jää selittämättä.
Ylen uutisteksteissä on vilahtanut englanninkielisen termin lisäksi suomennos soluyleislähetys, ja yksittäistä hätäviestiä on kutsuttu soluyleisviestiksi. Käännös on kekseliäs mutta ei aivan ongelmaton, sillä suomessa solu-sana ei yleiskielessä hevillä yhdisty matkapuhelimiin.
Arkeen tihkuva tekniikka
Arvuuttelun sijaan kannattaa aina kääntyä kollegoiden ja ammattilaisten puoleen. Kotuksen kielenhuoltajien ja Kielitoimiston sanakirjan toimittajien kesken käydyssä keskustelussa selviääkin nopeasti, että Yle on oikeilla jäljillä suomennoksineen. Sanastokeskuksen TEPA-termipankki tarjoaa cell broadcastille vastineeksi nimitystä solulähetys, ja termi on ollut käytössä jo parikymmentä vuotta.
Termipankin mukaan solulähetys on ’monilähetys, jonka matkaviestinverkko voi lähettää tiettyjen solujen kautta’ matkapuhelimiin. Monilähetys puolestaan viittaa teleyhteyteen, jolla voidaan ’lähettää yksisuuntainen viesti tietyn maantieteellisen alueen kaikille vastaanottajille’. Solu taas selitetään ’samaa maantieteellistä aluetta palvelevan, tiettyyn tukiasemaan kuuluvan lähetinvastaanottimen peittoalueeksi’. Peittoalue sitten taas… No, ehkä termimäisen kielen kiemuraisuus tuli jo havainnollistettua.
On hyvä muistaa, että tällaiset tekniikan termit ovat tarkkaan määriteltyä erikoisalan kieltä, ja niillä on kiistatta oma paikkansa muun muassa asiantuntijoiden kielessä ja lakiteksteissä. Suurelle yleisölle suunnatussa mediassa tulisi sen sijaan käyttää selkeää ja ymmärrettävää yleiskieltä.
Nimitys tarkoituksen mukaan
Kotuksen virkakielenhuoltajien kanssa jutellessa ajatukseni saa tukea ja vahvistuu. Sen sijaan, että alkaisimme sepittää arjen tilanteisiin paremmin sujahtavaa suomennosta vakiintuneelle tekniikan termille, voisi pikemmin miettiä, milloin termin käyttö viranomaisviestinnässä on ylipäänsä tarkoituksenmukaista.
Solulähetyksestä (tai cell broadcastista) on varmasti tarpeen puhua jatkossakin myös suurelle yleisölle suunnatussa mediassa, jos tekstissä käsitellään esimerkiksi vaaratiedotelakia tai kerrotaan monilähetykseen perustuvan varoitusjärjestelmän kehittämisestä. Yleisöviestinnässä termi taas ei palvele lukijoita, sillä solu vie helposti ajatukset biologiaan, ei tekniikkaan.
Sen sijaan tositilanteessa vaara-alueella oleva henkilö ei tietenkään tarvitse tietoa viestin teknisestä toteutustavasta. Solulähetyksenä toimitettavista vaaratiedotteista voisi yleisesti puhua vaikkapa hätäviesteinä tai varoitusviesteinä. Jos haluaa korostaa hätäilmoituksen eroa perinteiseen tekstiviestiin, esimerkiksi nimitykset mobiiliviesti tai mobiilivaroitus voisivat tulla kyseeseen. – Tärkeintä viestinnän onnistumisen kannalta kuitenkin on, että yleisö ymmärtää viestin tarkoituksen ja osaa toimia sen mukaisesti.
