Suomessa järjestetään etenkin kesäaikaan paljon erilaisia musiikki-, kulttuuri- ja urheilutapahtumia. Tapahtumien nimiä tarkasteltaessa silmiin pistää englanninkielisten nimien suuri määrä, mutta on sentään vielä suomenkielisiäkin nimiä. Niissä huomio kiinnittyy ison alkukirjaimen runsaaseen käyttöön.
Iso alkukirjain yleistyy perusteettomasti
Oikeinkirjoitussuositusten mukaan useasta sanasta koostuvissa suomenkielisissä nimissä on iso alkukirjain vain nimen ensimmäisessä osassa, jos muut nimenosat eivät ole erisnimiä: Iitin musiikkijuhlat, Taiteiden yö. Sääntö koskee tapahtumien nimien lisäksi muitakin erilleen kirjoitettavia nimiä, kuten tiennimiä (Hatanpään valtatie), virastojen nimiä (Ilmatieteen laitos), kirjojen nimiä (Lehmä synnyttää yöllä) sekä elokuvien ja tv-ohjelmien nimiä (Salatut elämät).
Tapahtumien nimissä isoa alkukirjainta näkee kuitenkin usein jokaisessa nimenosassa: Turun Viinijuhlat, Savonlinnan Oopperajuhlat, Raumanmeren Juhannus, Suomen Vahvin Nainen, Heinäkuun Huoleton Hilipasu. Tällainen kirjoitustapa on tuttu englanninkielisistä nimistä, joissa se on vakiintunut käytäntö (esimerkiksi Flow Festival). Toisinaan suomenkielisten nimien oikeinkirjoitus poikkeaa suosituksista muutenkin kuin sanojen alkukirjaimen suhteen. Iskelmä Festivaali olisi suositusten mukaan Iskelmäfestivaali tai Iskelmä-festivaali (jos viitataan radiokanavan nimeen Iskelmä) ja SuomiAreena tulisi kirjoittaa Suomi-areena.
Oikeinkirjoitusta noudattava nimi voi säästää resursseja
Tapahtumien järjestäjien soisi antavan nimiä, jotka eivät hämärrä käsitystä suomen kielen oikeinkirjoituksesta. Kun nimi noudattaa suosituksia, säästyy sekä aikaa että energiaa. Toimittajien ei tarvitse pähkäillä, miten nimi olisi paras kirjoittaa. Tapahtumanjärjestäjien ja tuottajien ei puolestaan tarvitse valvoa nimen ”oikeaa” käyttöä tai pahastua siitä, jos media on selvyyden nimissä muuttanut uutiseensa nimen kirjoitusasua.
Suomen kielen lautakunnan mukaan yleiskielestä poikkeavan kirjoitusasun saa muuttaa. Lautakunta totesi jo vuonna 2000, että yritysten tapa kirjoittaa nimensä vakiintuneista oikeinkirjoitussuosituksista poiketen aiheuttaa jatkuvasti hankaluuksia julkisessa viestinnässä ja vaikeuttaa yhteisten kielenkäyttösääntöjen oppimista. Lautakunnan linjauksen mukaan kieliyhteisöllä on oikeus julkisessa viestinnässä poiketa yrityksen omasta kannasta ja noudattaa yleiskielisiä ohjeita. Suositusta voi soveltaa myös muihin kaupallisiin nimiin, kuten tapahtumien nimiin.
Brändäystä oikeinkirjoituksesta tinkimättä
Kielellinen leikittely ei tietenkään ole kaupallisissa nimissä huono asia, mutta oikeinkirjoituksella kikkailu ei tee automaattisesti nimestä hyvää tai nokkelaa. Taitava graafikko osaa tehdä huomiota herättävän mainoksen myös oikeinkirjoitussuosituksia noudattaen.
Kysymys kuuluukin, miksi nimet kirjoitetaan toistuvasti väärin. Kyse voi olla joko tietämättömyydestä ja englannin kielen vaikutuksesta tai tietoisesta valinnasta. Nimistönhuoltajan on vaikea ymmärtää tietoista valintaa, kun brändin luominen onnistuu myös oikeakielisellä nimellä. Sen kirjoitustapa harvemmin ärsyttää ketään.