Tanskan yleiskielen sanakirjan Den Danske Ordbogin tulevaisuus on uhattuna. Sanakirjaa on toimitettu pääosin Carlsberg-säätiön rahoituksen turvin, mutta säätiö on päättänyt lopettaa tukensa vuoden 2025 lopussa. Toiveena on ollut turvata toimitustyön jatkuminen nostamalla valtionrahoituksen osuutta, mutta Tanskan hallituksen budjettiesityksessä esitetty summa jäisi kauas riittävästä. Tanskassa kerätään parhaillaan nimiä kansalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan sanakirjalle riittävää valtionrahoitusta.
Sanakirjan on seurattava yhteiskuntaa
Sanakirjan tulevaisuutta koskeva uhka on herättänyt keskustelua monilla tahoilla. Esimerkiksi Akademikerbladet-lehdessä korostetaan sanakirjan merkitystä yhteisenä kielellisenä viitekehyksenä disinformaation ja nopean digitaalisen kehityksen aikakaudella. Kielitoimiston sanakirjaan verrattavissa oleva Den Danske Ordbog on Det Danske Sprog- og Litteraturselskabin julkaisema verkkosanakirja, ja sillä on noin 130 000 päivittäistä kävijää.
Sanakirjatyöhön kuuluu kielen ja yhteiskunnan jatkuva seuraaminen sekä uusien sana-artikkelien lisääminen ja aikaisempien artikkelien päivittäminen. Yleiskielen sanakirja uhkaakin vanhentua ja merkittää merkityksensä, jos sitä ei päivitetä.
Kotimaisten kielten keskus tukee kollegoitaan
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjaosaston johtajan Pirkko Kuutin mukaan on selvää, että Den Danske Ordbogin toimitustyötä tulee voida jatkaa. ”Toimituskunnan pienentäminen olisi sekin huono vaihtoehto sanakirjalle, jonka tarkoitus on luotettavasti ja laadukkaasti palvella kieliyhteisöään”, Kuutti sanoo.
Kotuksessa toimitettavan Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan – Ordbok över Finlands svenska folkmål – päätoimittaja Caroline Sandström korostaa, että tuen ilmaiseminen tanskalaisille kollegoille on äärimmäisen tärkeää. ”Den Danske Ordbogin toimitustyön on voitava jatkua valtionrahoituksella”, Sandström sanoo.
Kotuksen suurten sanakirjahankkeiden tilanne on tällä hetkellä melko vakaa. Tästä on Sandströmin mukaan syytä olla kiitollinen. ”Leksikografisen osaamisen kartuttaminen ja sanakirjan toimituskunnan rakentaminen ovat pitkiä prosesseja, minkä vuoksi Den Danske Ordbogin toimitustyön katkeamiseen liittyy suuria uhkakuvia. Tanskalainen sanakirjaprojekti on mielestäni hyvä esikuva kaikelle pohjoismaiselle sanakirjatyölle.”
Jatkuvuus on sanakirjatyön edellytys
Kotuksessa toimitettavilla sanakirjoilla on erilaisia rahoitusmalleja. Ajantasaista nykysuomea kuvaavaa ja normittavaa Kielitoimiston sanakirjaa toimitetaan valtion rahoituksella, tosin jokseenkin pienin resurssein.
Kolmea suurta kulttuurihistoriallista sanakirjaa edistetään nykyään valtion ja säätiöiden yhteisrahoitteisina hankkeina: Suomen murteiden sanakirjan, Vanhan kirjasuomen sanakirjan ja Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan Ordbok över Finlands svenska folkmål toimittamiseen myönnettiin viimeksi vuonna 2023 säätiörahoitusta tuleville vuosille.
Kuutin mukaan jatkuvuus sanakirjatyössä on olennaista sekä käyttäjille että sanakirjantekijöille. ”Suomessa valtion rahoitus on aiemmin taannut tämän”, Kuutti kertoo. ”Nyt kun rahoitusta saadaan huomattavassa määrin säätiöiltä, on tärkeää, että rahoituskaudet ovat monivuotisia ja että rahoituksen turvin voidaan palkata toimittajia useampivuotisiin työsuhteisiin.”
Toimitusten olisi lisäksi pysyttävä riittävän monihenkisinä, jotta toimitustyö pysyy laadukkaana ja edistyy suunnitellusti. ”Mitä tulee nimenomaan ajantasaista nykykieltä kuvaavaan ja jossain määrin normittavaankin sanakirjaan, on hyvä muistaa, että se kannattelee riittävän yhtenäistä, ymmärrettävää kieltä, joka puolestaan on yhteiskunnan peruspilareita”, Kuutti korostaa. ”Sanakirja on käyttäjäystävällinen ja helposti lähestyttävä apuväline kaikille kielenkäyttäjille.”