1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Olen ollut intohimoinen lukija koko elämäni, muutamia vaiheita lukuun ottamatta. Tykkään kirjoittaa, toki aikaa on lähinnä puheisiin ja poliittisiin teksteihin, satunnaisesti myös runoihin. Rentoudun lukemalla.
Kiinnostuin kielestä, lukemisesta ja kirjoittamisesta jo lapsena. Opin lukemaan alle 5-vuotiaana. Sain koulussa lukea välillä kirjaa, kun muut opettelivat lukemaan. Pyöräilin lähikirjastoon, jossa kirjat avasivat näkymän erilaisiin maailmoihin. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että lähikirjaston kirjat toivat valtavasti toivoa ja tekemistä 90-luvun laman keskelle.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Suomen kieli on kaunis, monivivahteinen ja ainutlaatuinen. Pienenä kielialueena on tärkeää, että arvostamme ja vaalimme suomen kieltä, sen rikkautta ja elinvoimaisuutta. Tämä tarvitsee toimia meiltä kaikilta!
Kieli on keskeinen osa kansakuntamme identiteettiä ja itsenäisyyttä. Kansalliskielemme ovat avaimia suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Äidinkieli on avain empatiaan ja toisten kulttuurien arvostamiseen.
Kansalliskielemme ovat avaimia suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Esimerkiksi kirjallisuusalan asioissa sekä laajemminkin politiikan teemoissa. Käytännössä tiede- ja kulttuurialan asioihin päivittäisessä perehtymisessä, lainvalmistelussa ja asioiden edistämisessä.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
On tärkeää vahvistaa suomen ja ruotsin kieliä – ajattelen, että se on osa huoltovarmuuttamme. Se, miten tämän teemme, vaatii yhteistä näkemystä ja toimia.
Haluan vahvistaa suomalaisten lukutaitoa ja sen merkitystä.
Haluan vahvistaa suomalaisten lukutaitoa ja sen merkitystä, monella tapaa. Puhun lukemisen ja kirjoittamisen merkityksestä, mukaan lukien medialukutaito. On tärkeää, että lisäsimme tästä syksystä lähtien alakouluun äidinkieltä ja kirjallisuutta kaksi vuosiviikkotuntia, laajentamatta oppisisältöjä. Olemme päivittäneet mediakasvatuksen linjaukset.
Kieli muuttuu ja elää ajassa. Osalla kieli kapenee ja kielet sekoittuvat keskenään. On sitä tapahtunut aiemminkin, muttei ehkä yhtä nopeasti.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Kyllä.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
On tärkeää käydä avointa keskustelua – asiasta kuin asiasta. Keskustelun tavan ja sävyn olisi hyvä olla rakentava. Yritän edistää molempia.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kauneinta lienee se, että kieli on itsessään kaunis ja rikas. Esimerkiksi suomen kielessä lumelle on kymmeniä sanoja. Toki niitä on kovin vaikea tai jopa mahdoton kääntää vieraille kielille.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Olisin ehdottomasti runo. Lyriikat kertovat sellaisia tarinoita ja herättävät tunteita, joihin esimerkiksi pelkkä proosa tai asiateksti eivät pysty. Myös monet aforismit ovat taitavasti kiteytettyjä.
Olisin ehdottomasti runo.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
En ottaisi lempikirjaani vaan muistikirjan, joka minulla on aina töissä, arjessa. Siellä on runoja ja ajatelmia, sinne voi kirjoittaa tuntemuksia ja asioita. Ja siellä voi pitää yllä toivoa tulevasta.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Mari-Leena Talvitie on pääministeri Petteri Orpon hallituksen tiede- ja kulttuuriministeri.
Toimitus: Vesa Heikkinen