Kyllä meitä saivartelulle omistautuneita hiihtolomalaisia on taas hemmoteltu! Olemme saaneet seurata Sotšin olympialaisia ja tutkailla, miten selostajat, juontajat ja toimittajat selviävät kisaurakastaan.
Urheilukielessä on paljon kiinnostavaa. Siinä saattavat sekoittua toisiinsa vaikkapa ammattislangi ja hurmoksellinen hehkutus.
Minua on tällä kertaa huvittanut erityisesti suksipuhe: Ranskalaisella tuntuu olevan hyvä suksi. Suksen kanssa on tehty paljon töitä huoltokopissa. Suksi on mitä ilmeisimmin kunnossa.
Mutta ei kai se auta, jos vain toinen suksi luistaa? Vai olemmeko palanneet lylyjen ja kalhujen aikaan? Lylyllähän on muinoin tarkoitettu pitempää liukumasuksea ja kalhulla lyhyempää potkusuksea.
Näyttää siltä, että urheilukielessä suositaan hiihtimeen viittaavasta suksi-sanasta yksikkömuotoa monikkomuodon asemesta, ainakin joissakin käyttöyhteyksissä. Ilmeisesti tässä on tapahtumassa tai jo tapahtunut jonkinlainen muutos?
Tähän viittaisi sekin, että vanhemmassa Nykysuomen sanakirjassa on hakusanan suksi kohdalla esimerkki ”sukset luistavat” ja uudemmassa Kielitoimiston sanakirjassa esimerkki ”suksi luistaa”. Varmasti molempia muotoja on käytetty jo pitkään, mutta nyt näyttää ehkä siltä, että yksikkö on viemässä voiton monikosta.
Tuntuuko ”suksi luistaa” jotenkin tehokkaammalta vaihtoehdolta kuin ”sukset luistavat”? Luistaako suksi yksikössä paremmin kuin monikossa? Miksi?