Muistan hyvin elävästi eräässä ala-asteen englannin oppikirjassa olleen tehtävän, jossa täytyi yhdistää suomalaisten jääkiekkojoukkueiden logot joukkueiden nimien englanninkielisiin käännöksiin. Kokeillaan pudotuspelihuuman kunniaksi hieman samaa, mutta pysytellään nimissä ja sanoissa: mitä Suomen murteiden sana-arkisto (SMSA) kertoo sanoista, jotka ovat miesten Liigan kahdeksan jäljellä olevan joukkueen nimien takana?
Kiekko, kerho ja korttipelit
Kiekko, kuten lajin jääkiekko nimityksenkin perusteella voi olettaa, on peliväline. Kiekko-sana on myös Kouvolasta kotoisin olevan KooKoon nimen taustalla. Alkujaan Kouvolan Kiekko-65 onkin ollut selkeä nimi, josta selviää mistä seura on kotoisin, mikä on sen laji ja milloin se on perustettu.
SMSA tuntee sanan kiekko suksisauvan sompana, yleisesti minä tahansa puusta sahattuna pyöreänä esineenä, mutta toki myös pelin, leikin ja urheilun välineenä – kiekonlyönnin lisäksi myös kiekonheitossa. Kiekonlyönti viittaa jääkiekkoon, mutta etenkin kurraan, joka on kirjallisuuden ystäville tuttu peli Seitsemästä veljeksestä. Kurra näkyy myös kiekkomaailman nimistössä, sillä Nurmijärven, Aleksis Kiven kotipaikan, seura kantaa nimeä Kurra Hockey.
Hämeenlinnasta ponnistaa paikallinen pallokerho, HPK eli tuttavallisemmin Kerho. Lähes satavuotisen seuran historia on pelkkää jääkiekkoa laajempi, ja HPK onkin ollut etenkin alkuvuosinaan palloilulajien yleisseura lajeinaan ainakin jääpallo, pesäpallo ja jalkapallo. Tällä selittyykin se, miksi nimessä on kiekon sijaan pallo.
Kerho merkitsee SMSA:n mukaan joukkoa tai ryhmää, ihmisiä tai eläimiä, mutta myös esimerkiksi viljalyhteistä tehtyä kehää tai piiriä. Onpa korttirinkiäkin kutsuttu kerhoksi.
Korttipeleistä puheen ollen poiketaan tässä välin Porissa. Ässällä on ainakin kolme eri merkitystä. Sillä voidaan laskentatavasta riippuen viitata korttipakan alhaisimpaan (1), ensimmäiseen (1) tai arvokkaimpaan (14) korttiin. Ässäksi voidaan kutsua myös jotakuta jossain asiassa erityisen etevää tai parasta, ykköstä siis. Porin Ässät tunnetaan patalogostaan ja, kuten urheilussa useimmiten, pyrkimyksestä parhauteen, joten s-kirjainta kuvaava sana, ässä, ei tässä taida olla kyseessä.
Ässät ei ole ainoa jääkiekkojoukkue, jonka nimi tulee korttipakan korteista. Tässä kohdin lienee mainittava paluutaan korkeimmalle sarjatasolle toteuttava Helsingin Jokerit. Jokeri voi olla ässääkin arvokkaampi kortti, sillä sen arvon saa valita itse.
Pallo, Saimaa ja Kaleva
Hämeenlinnan Pallokerho ei ole ainoa pallojoukkue, vaan palloja (’pyöreä leikkikalu, jota lyödään tai potkitaan’) löytyy tämänkin vuoden pudotuspelistä kaksin kappalein. Viimevuotiset finaalijoukkueet Kuopiosta ja Lappeenrannasta ovat nimeltään Kalevan Pallo (KalPa) ja Saimaan Pallo (SaiPa).
Kalpa (pienellä p:llä) on miekkatyyppi, mutta KalPan taustalla olevat Kaleva-alkuiset nimet viittaavat uskomusolentoihin, kuten kalevanpoika-jättiläisiin ja sankarihahmoihin, esimerkiksi Kalevalasta tuttuihin heppuihin. Sanana kaleva viittaa kokoon (’suuri’), vahvuuteen (’voimakas’) ja luonteeseen (’itsepäinen’). Erään SMSA:n sanalipun mukaan kal’eva on epäluotettava ja viekas ihminen. Jotain alueelle tyypillistä tässä lienee, sillä Liigan toinen savolaisjoukkue Mikkelistä kantaa nimessään jukuri-sanaa (’jääräpäinen, itsepäinen’).
Saimaa on Itä-Suomeen sijoittuva useista suurista järvialtaista koostuva järvi, Suomen suurin sellainen. Lappeenrantakin sijoittuu Saimaan rannoille. Saimaa-nimen alkuperä on epäselvä. Sen, useiden muiden suurten vesistöjen tavoin, on ajateltu olevan muisto kadonneista kielistä, mutta myös olevan samaa perua kuin saame. Saimaa on osiensa summa, kuten Sulkavalta kerätty sanalippu meille kertoo:
Suurta Saimaata täällä sanotaan Saimaaksi. Muilla järvillä ja Saimaan rantamillakin olevilla lahtilla on eri nimet kullakin.
Eläintä mä kirvestän
Lahti on pelikaanien kotikaupunki. Pelicans on ainoa liigajoukkue, jonka nimi ei ole suomen- tai ruotsin-, vaan englanninkielinen (sport-sana Vaasan Sportin nimessä lienee ruotsia). Tietoa siitä, kuinka pelikaanit ja Lahti liittyvät toisiinsa ei edes SMSA kerro, mutta brändi on ainakin erittäin tunnistettava.
Sen arkisto kuitenkin osaa kertoa, että pelikaani on pitkänenäinen lintu. Sanalla on kuvattu myös rasavilliä lasta. Vaikka pelikaani ei lintuna ole cool peto, jollaisina urheiluseurat usein itseään haluavat kuvata, on Pelicansissa nimenä selvästi sitä jotain mitä sen edeltäjältä, Reippaalta, puuttui. Ja onhan Yhdysvalloissakin oma pelikaanijenginsä, korisjoukkue New Orleans Pelicans.
Tampereelta joukkueita on tuttuun tapaan mukana kaksi, Tappara ja Ilves. Ilves on Kanta-Hämeen maakuntaeläin, mutta hämäläiskuvasto toki kuuluu myös pirkanmaalaiseen mielenlaatuun ja lisäksi erilaiset aluejaot ovat muuttuneet aikojen saatossa jatkuvasti. Myös ilveskäsitykset ja ilveskannat ovat muuttuneet. Arkistohavaintoja:
- Ilves on petoeläin. (Faktaa.)
- Ilves on susi mutta pienempi kuin tavallinen susi. (Vain osittain totta.)
- Ilvestä on tavattu varsin yleisesti, mutta nykyisin [1937] ne ovat sukupuuttoon kuolleet. (Yllättävää kyllä, mutta pitää Suomen ilvespopulaatiota tarkastellen paikkansa. Sotavuosina ilves suoritti paluumuuton ja nykyisin niitä arvioidaan olevan noin kolme tuhatta.)
Ilveksen luontainen vihollinen on siis Tappara. Logo ja lempinimi, ei siis porkkanapöksyt, vaan kirvesrinnat, kertovat tapparan olevan kirves. Eikä mikä tahansa kirves, vaan sotakirves.
SMSA:n sanalippu kertoo tapparasta seuraavaa: ”sotakirves, jolla vaarivainaat vihulaisten päitä halkoivat. Siitä oli leikki kaukana.” Hurjaa! Nimi on kaikessa sotaisuudessaan kuitenkin leikkisä ja iskevää alkusointua hyödyntävä, Tampereen Tappara.
Paras voittakoon
Muistikuva alussa mainitsemastani englannin oppikirjasta ei ole niin tarkka, että muistaisin, oliko englanninkielinen Pelicans siinä mukana. Se ainakin on varmaa, että joukkueen nimen ei todettu olevan Lahti Long Nosed Birds.
Mutta kuka nostaa kannua kevään päätteeksi? Sitä voimme vasta arvailla. Odotellessa kukin voi pohtia, mikä olisi itselle mieleinen nimi kotipaikkakunnan urheilujoukkueelle ja miten nimi perusteltaisiin! Paras ehdotus palkitaan voittajien tapaan – ikuisella kunnialla.