Tiedotusvälineissä, kahvipöydissä ja saunan kuistilla on käyty kesän aikana vilkasta kielikeskustelua. Aihe on ollut vanha tuttu: mikä on jonkin sanan oikea merkitys ja mitä sanaa sopii mistäkin asiasta käyttää. Kiivas merkitysopillinen pohdiskelu alkoi, kun Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak esitti Helsingin Sanomissa Suomen olevan Afganistanissa sodan osapuoli.
Suomi ja sota herättävät tunnetusti useissa suomalaisissa vahvoja tunteita silloin, kun niitä käytetään samassa lauseessa. Moni onkin kiirehtinyt aina ulko- ja puolustusministeriä sekä puolustusvoimien komentajaa myöten torjumaan sanavalinnan ja keksimään sille sopivampaa vastinetta. Paremmiksi nimityksiksi on tarjottu esimerkiksi rauhanturvatehtävää, kriisinhallintaoperaatiota ja aseellista selkkausta. Välillä riehakkaiksikin yltyneissä verkkokeskusteluissa on haettu tukea paitsi sana- myös lakikirjoista.
Monet ovat turhautuneet käytyyn keskusteluun. Heidän mielestään Salonius-Pasternakin kriittisen puheenvuoron todellinen sisältö on sivuutettu märehtimällä vain yksittäisiä sanoja ja niiden merkityksiä.
Kielentutkimuksen näkökulmasta sanojen ympärillä pyörinyt häly on kuitenkin ymmärrettävä. Sanat eivät ole koskaan ”vain” sanoja. Ne saavat merkityksensä käytössä, ja jokaisen sanan voi nähdä solmuna monimutkaisessa, aiempiin käyttötilanteisiin ja muihin sanoihin haarovassa viittausten verkossa. Niihin kaikkiin liittyy omanlaisiaan sävyjä, tunteita ja näkökulmia, ja niitä käytetään osana monenlaisia kielellisiä tekoja.
Siksi sotakaan ei tässä selviä pelkästään sillä, että sille yritetään etsiä sanakirjasta yksi oikea merkitys. Salonius-Pasternakin kirjoituksessa sitä käytetään osana valtaa pitävien toimintaa arvostelevaa puheenvuoroa. Se ei ainoastaan kuvaa todellisuutta vaan ottaa myös kantaa yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin, asenteisiin ja valtakuvioihin. Se painostaa arvioimaan uudelleen, mitä saa, voi ja pitää tehdä.
Tästäkin näkökulmasta on helppo ymmärtää, etteivät kaikki ole sanavalintaan yhtä tyytyväisiä ja vaihtaisivat sen mielellään johonkin toiseen.