Moni tunnistaa sen tunteen, kun viikonloppu on ihan nurkan takana ja aamulla herätessään muistaa, että tänään on perjantai. Kutkuttava tunne enteilee rentouttavasta vapaa-ajasta, jolloin saa tehdä, mitä huvittaa. Miksi perjantai on kuitenkin tunnettu myös epäonnen päivänä?
Suomen murteiden sana-arkistossa on noin 400 sanalippua sanasta perjantai. Sana on arkiston tietojen perusteella tunnettu kaikilla Suomen murrealueilla. Tämän yleiskielisenkin sanan päämerkitys murteissa on tuttu ’viikonpäivän nimi’.
Sanalipputiedot sisältävät runsaasti esimerkkejä, joissa perjantai-sanalla viitataan huonoon ja epäonniseen viikonpäivään. Sanalipuissa on muun muassa esimerkkejä, joissa on todettu jollakin olevan ”seitsemän perjantaita viikossa”. Tämä tarkoittaa sitä, että jollakin on hyvin rankkaa tai vaikeuksia omassa elämässään. Esimerkiksi Lempäälässä on todettu, että vaimolla on seitsemän perjantaita viikossa, jos hänellä on vaativa aviomies.
Varo tekemisiäsi perjantaina
Perjantai-sanalippujen mukaan epäonnisuus seuraa ihmistä, joka on syntynyt perjantaina. Esimerkiksi Merikarvialla on todettu huono-onnisesta ihmisestä, että ”se om perjantaina syntyny”. Myös Kirvussa on tiedetty, että perjantaina syntyneet ovat kovaosaisia.
Murrearkiston tietojen perusteella on myös mietittävä tarkkaan, mitä perjantaina tekee. Vieremällä on varoitettu, että esimerkiksi puita ei kannata kaataa kuun viimeisenä perjantaina, koska muuten ne eivät kasva enää koskaan takaisin. Hailuodossa on taas todettu, että jos ensilumi sataa perjantaina, on lunta liian paljon tai liian vähän koko talven. Lohjalla ”perjantain ei saanu laskee lehmii ulos ensmäist kertaa”.
13. perjantai
Nykyään perjantaihin liittyvä epäonnisuus kytkeytyy pääasiassa uskoon siitä, että perjantai 13. päivä on huonon onnen päivä. Monessa kulttuurissa lukua 12 pidetään ihanteellisena, ja siitä seuraava luku 13 koetaan taas pahuuden ja epäonnen numerona.
Ei ole varmuutta siitä, miksi perjantai 13. päivää on alettu pitämään epäonnisena. Myös murrearkiston perjantai-lipuissa on maininta huono-onnisesta perjantai 13. päivästä, vaikkakin pääasiassa sanalipuissa epäonnisuus liittyy perjantaihin yleisesti.
Perjantai on muutakin kuin päivä
Sen lisäksi, että perjantaita käytetään viikonpäivän nimenä, on sanalipuissa eritelty muitakin merkityksiä sanalle. Perjantailla voidaan tarkoittaa esimerkiksi ’vitsasta väännettäessä vääntymättä jäänyttä kohtaa’. Tällainen merkitys on sanakirjan jo julkaistussa osassa muun muassa sanoilla kissanselkä ja laiskankohta.
Lisäksi sanalipputiedoista voi erottaa kiteymän ”perjantai näkyy lauantain alta”. Sanonnalla tarkoitetaan, että jonkin vaatekappaleen alta näkyy alusvaate ja siitä on sanalipuissa eri variaatioita, kuten ”lauantai näkyy perjantain alta”, ”perjantai on pidempi kuin lauantai”, ”perjantai näkyy lauantain takaa” ja ”lauantai näkyy ennen perjantaita”.
Perjantaita on sanalippujen perusteella käytetty myös lievänä voimasanana. Muita mielenkiintoisia yksittäisiä merkityksiä sanalipuissa on esimerkiksi Nurmosta, jossa on todettu ”kyllä siin ̮oli perijantaki (= tiukka paikka) mutta kun tuallaane halapijaanej (= vähäarvoinen) jotta kukaan ̮ei olsip piitannuv vaikk ̮olis tappanu”. Kurikassa taas on kovaäänisestä riidasta puhuttaessa sanottu, että ”oli sellaanem perijantai”.
Viikon paras päivä
Missä vaiheessa perjantai on muuttunut nykyiselle länsimaiselle ihmiselle lähes onnenpäiväksi? Muutos on todennäköisesti tapahtunut hiljalleen, sillä murrearkiston tiedoissa on myös joitain uskomuksia siitä, että perjantai on hyvä päivä.
Esimerkiksi Lammilla on sanottu, että perjantaipäivänä oli hyvä kylvää nauriita, koska silloin eivät kirput syöneet. Siilinjärvellä on taas todettu, että ”jos kesäkuuv viimessä perjantaena pessöö huoneet eipä sikkiil lut́ikat”.
Nykyään perjantai päättää päivätyöläisen työviikon ja antaa luvan levolle, vaikka uskomus erityisesti perjantai 13. päivän epäonnisuudesta elää edelleen rinnalla. Kenties onni ja epäonni kävelevätkin käsi kädessä.
Suomen murteiden sanakirjaa (SMS) on julkaistu tällä hetkellä verkossa aakkosväliltä a-nysäveitsi. Sanakirjantoimittajat kirjoittavat jatkuvasti sanakirjaan uusia sana-artikkeleita.
24.3.2026: Kirjoitusta muokattu, ja poistettu maininnat Raamatusta.