Kahvi on suomalaisille tärkeä juoma ja osa suomalaista ruoka- ja juomakulttuuria. Kahvin arkipäiväistyminen Suomessa noin sata vuotta sitten näkyy kiistatta myös Suomen murteiden sanakirjassa ja sen aineistossa. Murresanakirjassa on kaksi eri homonyymiartikkelia sanasta kahvi. Tämän lisäksi sanakirjassa on runsaasti kahvi-alkuisia ja -loppuisia yhdyssanoja.
Kahvin ensimmäinen homonyymiartikkeli sisältää nykykielessäkin sanalle tutut merkitykset ’kahvijauheesta tehty juoma’ sekä ’kahvinpavut; niistä valmistettu jauhe’. Lisäksi sanaa on käytetty merkityksessä ’piipun perskat, porot, ihvi’. Utajärvellä on todettu, että ”em minä perusta akkaen kahavesta, vàem piipunkahavet minä nakkaan suuhuni kun sattuu olemaan”.
Murteissakin on sanottu, että ”ollaan kahvilla”, kun ollaan juomassa kahvia. Sijamuotoa vaihtamalla saakin mielenkiintoisen merkityseron: ”Olla kahvissa” voisi yleiskielessä merkitä sitä, että kahvia on kaatunut päälle. Sitä vastoin murteissa kyseisen ilmauksen merkitys onkin ’olla humalassa’. Esimerkiksi Perttelissä on sanottu, että ”mää oli eilä ehto oikke aika kaffes”.
Nyky-yleiskieltä kuvaavassa Kielitoimiston sanakirjassa sana kahvi merkitsee ’kahvipensaan siemeniä, kahvipapuja; niistä valmistettua jauhetta’ tai ’kahvijauheesta tehtyä juomaa’. Onpahan esimerkiksi nostettu myös arkinen urheiluun liittyvä käyttö kyseisestä sanasta: ”Hyökkääjä vei, harhautti koko puolustuksen kahville ulos pelitilanteesta”. Tällaista melko uutta merkitystä ei vanhaan aineistoon pohjautuvassa murresanakirjassa ole.
Murresanakirjassa kahvin toinen homonyymiartikkeli antaa sanan merkitykseksi jonkinlaisen esineen. Sana voi merkitä ’reessä olevaa kuormaa kannattavaa poikkipuuta’, ’seinään kiinnitettyä kirveiden, lusikoiden tms. lovellista säilytystelinettä tai kirveelle tehtyä lovea reen kaustassa’ ja ’kädensijaa, kahvaa’. Tällaisia kahvi-sanan merkityksiä ei Kielitoimiston sanakirja tunnista, ja nykyisin kyseiset merkitykset voidaan liittää ennemminkin sanaan kahva kuin kahvi.
Reen poikkipuuta, seinän säilytystelinettä ja kahvaa on nimitetty kahviksi lähinnä itämurteissa, vaikka joitain tietoja on myös länsimurteiden puolelta. Pääasiassa läntiset tiedot sijoittuvat kuitenkin itä- ja länsimurteiden rajan tuntumaan. Yleiskielellekin tutut merkitykset ovat taas melko yleissuomalaisia.
Teksti: Elina Kurttio