Ovi voi olla samaan aikaan sekä kiinni että auki – eikä kyseessä tarvitse edes olla mikään teoreettinen Schrödingerin ovi tai kissanluukku. Esimerkki arkielämästä: Äiti sanoo lapselle autonoven olevan auki. Lapsi toteaa, että eipäs kun se on kiinni. Äiti myöntää, että ovi ei ole aukiauki, mutta silti auki eli ei-lukossa. Molemmat pysähtyvät ihmettelemään tätä kielen kummallisuutta: auki voi tosiaan tarkoittaa joko ’avointa’ tai ’lukitsematonta’.
Kielitoimiston sanakirjassa sanan auki perusmerkitys on ’avoinna’ tai ’avoimeksi’. Tämä ylätason määritelmä pätee siis kaikkiin käyttöyhteyksiin: toisin sanoen auki ja avoinna ovat keskenään synonyymisiä.
Nyky-yleiskieltä kuvaavassa sanakirjassa auki-sanan 1. merkitysryhmää luonnehditaan selitteellä ’sulkematta, kiinnittämättä, solmimatta tms., levällään, levälleen, irti’. Voidaan sanoa vaikkapa Ovi on auki, ’avoinna’ tai ’lukitsematta’, tai Pitää hiuksia auki eli vapaina. Myös esimerkiksi silmät tai suu voi olla auki, kulkea voi takki auki ja lukon voi kiertää auki. Samaan merkitysryhmään kuuluu myös ilmaus Televisio on auki, siis ’päällä, toiminnassa’.
Auki-sanalla on lukuisia muitakin käyttötapoja, ja Kielitoimiston sanakirjassa sille erotellaan peräti kahdeksan eri merkitysryhmää. Edellä käsitellyn oven lisäksi avoinna voivat olla esimerkiksi tie, kauppa tai virka, joihin liitettynä auki-sana saa uusia merkityksiä. Auki oleva tie on tosiasiassa raivattu tai kulkukunnossa, kauppa asiakkaiden käytössä ja virka täyttämättä.
Sanakirja-artikkelin viimeisessä ryhmässä esitelty auki-sanan merkitys on erikoisin: auki voi tietyssä kontekstissa viitata myös ihmiseen. Tyyliltään arkisessa kielessä sanaa voidaan käyttää tarkoittamaan rahatonta, varatonta (Hän on aivan auki) tai sitä että joku on velkaa (Jäin sinulle auki kympin). Samaan merkityskenttään kuuluu myös alatyylinen ilmaus Olla perse auki, siis aivan rahaton.