Kieli kuolee, kun sillä ei ole enää yhtäkään äidinkielistä puhujaa. Tämä on usein seurausta pitkästä prosessista, jossa kielen puhujat siirtyvät käyttämään jotakin toista vallitsevaa kieltä, eikä vanhaa kieltä enää opeteta uusille sukupolville.
Syitä kielenvaihtoon on monia, kuten alkuperäisen kielen käyttämisen kieltäminen tai ihmisten leimaaminen ja syrjintä sen perusteella. Monesti valtakieleen ovat sidoksissa talouden, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vaikutusvallan kannalta tärkeät mahdollisuudet sekä mielikuvat paremmista tulevaisuudennäkymistä, mikä lisää painetta luopua oman kielen käytöstä.
Kirjoissa ja kansissa vai pelkkä muisto vain
Kuluvan vuosisadan aikana valtaosa maailman kielistä on vaarassa kadota. Kielen kuolema on aina korvaamaton menetys. Jotkin kielet tunnetaan hyvin niiden häviämisestä huolimatta. Niistä on voitu tehdä kattavia muistiinpanoja tai nauhoitteita silloin, kun niitä vielä puhuttiin. Joistain kielistä taas on voinut jäädä jälkipolvien tietoon yksittäisiä sanoja tai lyhyitä tekstejä. On ollut kieliä, joiden olemassaolosta ei ole jäänyt mitään tietoja.
Joidenkin kielten kuolinpäivä tiedetään tarkalleen. Kun kielen viimeinen puhuja kuolee, kuolee kieli elävänä kielenä hänen mukanaan. Viimeinen kamassin kielen puhuja, Klavdija Plotnikova, kuoli 20. syyskuuta 1989. Nykyään hänen kuolinpäivänään vietetään kuolleiden kielten muistopäivää.
Kamassia puhuttiin Siperiassa, ja se oli samojedikieliin kuuluvana suomen kielen etäinen sukukieli. Kamassi kuuluu kieliin, joita on ehditty tutkia ennen lopullista sammumista. Siitä on olemassa kirjallista aineistoa ja myös nauhoitteita. Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmiin kuuluu joitakin kamassinauhoitteita, joita on mahdollista tilata tutkimuskäyttöön.
Kaikujen äärelle Castrénin kanssa
Suomalainen kielitieteilijä Matias Aleksanteri Castrén kulki 1800-luvulla Siperiassa tutkimassa paikallisia kieliä. Moni näistä kielistä oli suomen kielelle kaukaista sukua, osa taas kuului muihin kielikuntiin, kuten jeniseiläiset kielet keetti ja kotti tai mongolikieli burjaatti.
Jotkin Castrénin tutkimista kielistä ovat vaienneet iäksi, kuten jo mainitut kamassi ja kotti. Näiden kielten hiljaiset kaiut tervehtivät meitä Castrénin teosten sivuilta. Castrénin teoksia voit käydä tutkimassa Kotimaisten kielten keskuksen kirjastossa. Kirjaston henkilökunta opastaa sinua mielellään!
Toimitus: Sani Kuosmanen ja Lotta Jalava
