Millä perusteilla säädösten ymmärrettävyyttä voi arvioida? Puolentoista vuoden päästä se tiedetään, ainakin Saksassa. Silloin nimittäin valmistuu tämän vuoden lokakuussa alkanut hanke, jonka päätarkoitus on arvioida Saksan oikeus- ja kuluttaja-asioiden ministeriön säädöskielitoimituksen (Gesetzesredaktion) työn vaikuttavuutta.
Ministeriössä on ollut säädöskielitoimitus vuodesta 2009. Kieliasiantuntijat käyvät läpi lakiehdotuksia ja muokkaavat niiden tekstiä yleisesti ymmärrettävämpään muotoon. Valmistelijat päättävät, hyväksyvätkö he ehdotukset vai jättävätkö ne huomiotta, mutta ehdotuksista keskustellaan joka tapauksessa yhdessä. Säädöskielitoimituksessa vastataan toimitustyön lisäksi lainvalmistelijoiden kysymyksiin sekä pidetään kirjoittamiskursseja ja laaditaan ohjeita.
Saksan säädöskielitoimituksen työstä tieteellinen arviointi
Syyskuun lopussa ministeriö ilmoitti, että Siegenin yliopisto on valittu tekemään säädöskielitoimituksen arviointi. Tehtävään kuuluu paitsi kehittää yleiset kriteerit säädösten ymmärrettävyydelle, myös arvioida, kuinka säädöskielitoimituksen työ ne täyttää. Lisäksi tutkitaan, missä määrin toimituksen suositukset otetaan lainvalmistelussa huomioon. Arviointiin sisältyy myös käyttäjänäkökulma, sillä säädösten ymmärrettävyyttä aiotaan testata.
Tulokset hyödyttävät säädösten valmistelijoita myös kaikkialla Saksan ulkopuolella kahdesta syystä. Ensinnäkin tutkimus on kokonaisuutena tietääkseni ainutlaatuinen, vaikka Kotimaisten kielten keskuskin on tutkinut muokkausehdotusten vastaanottoa. Toiseksi säädös- ja virkakielen ymmärrettävyyteen näyttävät vaikuttavan pitkälti samanlaiset tekijät kielestä riippumatta. Kriteerit ja arvioinnin muut tulokset ovat kiinnostavia myös säädös- ja virkakielen tutkijoille.
Säädösten kielellinen arviointi sopii Suomenkin hallitusohjelmaan
Suomessakin pyrkimystä toimivaan demokratiaan ja laadukkaaseen lainsäädäntöön auttaisi se, että säädösten ymmärrettävyyttä ja lainvalmistelua tutkittaisiin juuri kielen näkökulmasta. Hallitusohjelman mukaan (sivu 84) tehdään lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmä, ja säädösten ymmärrettävyyden tarkkailu sopisi sen yhteyteen mainiosti. Hallituksen suunnittelemaan Paremman sääntelyn kokonaisvaltaisen toimintaohjelmaan taas luontuisivat toimenpiteet, joilla valmistelussa varmistettaisiin säädösten ymmärrettävyys.
Nyt olisi hyvä tilaisuus selvittää, mikä on säädösten todellinen lukijakunta ja mitä niiden ymmärrettävyydestä ja sovellettavuudesta ajatellaan. Saksan ja Norjan tutkimukset osoittavat, että kansalaiset etsivät säädöksistä tietoa yllättävän laajasti, kun he tarvitsevat tietoa esimerkiksi työsuhteeseen tai asumiseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.
Kielen merkitykseen lainvalmistelussa on kiinnittänyt huomiota myös oikeuskansleri. Vuoden 2018 kertomuksessa todetaan: ”Lainvalmistelussa tulisikin kiinnittää paljon enemmän huomiota kieleen ymmärtämisen ja osallisuuden perustana. – – Epäselvä kieli myös heikentää lain ymmärrettävyyttä ja ohjaavuutta.” Kaikki muutokset tietysti vaativat vaivannäköä, mutta se tulee varmasti palkituksi: jos säädökset ovat ymmärrettävämpiä, hallinto tehostuu mutta ennen ihmisten oikeusturva paranee.